Intian ensimmäinen geenimuunneltu lammas voi tutkijoiden mukaan hyvin. Se täytti pari viikkoa sitten vuoden.
Intian ensimmäisen geenimuunneltu lammas syntyi 16. joulukuuta 2024 Intian hallinnoimassa Kashmirissa.
Se ristitiin Tarmeemiksi. Arabian kielen sana tarkoittaa muokkaamista.
Tarmeem elää yksityisessä aitauksessa Sher-e-Kashmirin maatalousyliopistossa Srinagarissa yhdessä geenimuuntelemattoman kaksoissisarensa kanssa.
Yliopiston tutkijat kertoivat Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle käyttäneensä eläimen muokkaamisessa niin sanottua CRISPR-teknologiaa.
Käytännössä CRISPR toimii kuin molekyylisakset, joilla voidaan poistaa heikkouksia tai sairauksia aiheuttavia geenin osia.
Alkiot pidettiin kontrolloiduissa laboratorioissa 2–3 päivää, minkä jälkeen ne siirrettiin vastaanottajauuhiin.
– Sen jälkeen luonto hoiti loput, ja 150 päivän kuluttua syntyivät karitsat, tutkijatohtori Suhail Magray kertoo BBC:n haastattelussa.
Lue myös: Läpimurto lähellä: Siat voivat pian pelastaa miljoonien sairaiden hengen
Tavoite saavutettu
Tutkijoiden mukaan heidän tavoitteenaan oli lisätä lampaiden lihasmassaa, ja tarkoitus näyttää toteutuneen: Tarmeemin lihaskasvu lisääntyi noin kymmenen prosenttia verrattuna muokkaamattomaan kaksoissisareen.
Tutkijat uskovat BBC:n mukaan, että teknologia voi tulevaisuudessa auttaa varmistamaan kestävän lampaanlihan tuotannon Kashmirin laaksossa, jossa kulutetaan noin 60 000 tonnia lihaa vuodessa mutta tuotetaan vain puolet siitä.
Geenimuokkaus voisi nostaa lampaan painoa jopa 30 prosenttia, mikä vähentäisi tarvittavien eläinten määrää.
Jos hallitus hyväksyy teknologian laajamittaisen käytön, sitä voitaisiin soveltaa myös muihin eläimiin, kuten sikoihin, vuohiin ja siipikarjaan.
Lue myös juttu vuodelta 2019: Tutkijat siirsivät ihmisgeenejä apinoiden aivoihin: Muisti ja reaktiokyky paranivat – tiedeyhteisö vertaa koetta Apinoiden planeetta -kauhukuviin
Ei ensimmäinen geenieläin
Geenimuokattuja ja -editoituja lampaita on kehitetty vuosikymmeniä pääasiassa tutkimus- ja lääketieteellisiin tarkoituksiin.
Esimerkiksi 1990-luvulla Britanniassa kehitetty Tracy-lammas tuotti maidossaan terapeuttisia proteiineja.
CRISPR-teknologiaa käytetään nykyään muun muassa lihaskasvun, tautiresistenssin ja hedelmällisyyden tutkimiseen.
Lue myös: Kemian Nobel-palkinto "geenisaksien" kehittäjille – akatemia: Keksintö on mullistanut tiedettä
Teknologia on mullistanut lääketieteellisen tutkimuksen, mutta herättää edelleen eettisiä kiistoja.
Intian maatalousministeriö hyväksyi tänä vuonna kaksi geenimuokattua riisilajiketta.
Vielä ei tiedetä, miten Tarmeem-lampaan käy.