Vuonna 1994 kadonneen Ilpo Härmäläisen murhaoikeudenkäynti jatkuu tänään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa. MTV Uutiset seuraa kello 9 alkavaa oikeuskäsittelyä hetki hetkeltä.
Oikeuden istuntojen on määrä päättyä tämän päivän jälkeen. Tuomion antamiseen kulunee joitain viikkoja.
Syytetty, 68-vuotias mainosmies, kiistää yhä murhanneensa Härmäläisen. Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeutta. Yli 27 vuotta kadonneena olleen Härmäläisen ruumis löytyi meren pohjasta maaliskuun alussa paikasta, jonne keskusrikospoliisi epäili syytetyn kätkeneen sen.
14.05 Käräjäoikeus on määrännyt syytetyn pidettäväksi edelleen vangittuna. Käräjäoikeuden mukaan on edelleen olemassa todennäköisiä syitä, joiden mukaan mainosmies olisi syyllistynyt murhaan. Oikeus vetäytyy nyt harkitsemaan päätöstä.
Tuomio asiassa annetaan 27.5. kello 13.
13.36 Syytetty pääsee sanomaan loppulausunnoissa viimeisen sanan, kun asianajaja Uotila kysyy mainosmieheltä, onko tällä vielä jotain sanottavaa.
– Olen täysin syytön. Kiitos.
Hän vaatii vapauttamistaan tutkintavankeudesta mahdollisimman pian, sillä sotkemisvaaraa tai todennäköisiä syitä epäillä rikoksesta ei ole. Oikeus vetäytyy nyt harkitsemaan pyyntöä.
13.35 Syytetyn puolustusasianajaja Heikki Uotila katsoo syyttäjän maalaavan lavealla pensselillä kuvan henkirikoksen tapahtumankulusta. Hän kehottaa oikeutta kiinnittämään huomiota siihen, mitä kaikkea ei ole selvinnyt uusimmissa lisätutkinnoissa, jotka on tehty ruumiin löytymisen jälkeen.
Puolustuksen mukaan syytteen kuvaus perustuu edelleen pitkälti johtopäätöksiin.
– Tässä ei ole selvinnyt, millä aseella Härmäläinen on surmattu. Ei ole selvinnyt myöskään, missä järjestyksessä luodit on ammuttu.
Kuolinajasta tai paikastakaan ei puolustuksen mukaan ole olemassa faktatietoa.
Uotila muistuttaa, ettei syytetyn tarvitse esittää uskottavaa vaihtoehtoista tapahtumankulkua, vaan riittää että vaihtoehtoinen tapahtumankulku on mahdollinen. Syyttäjän on pyrittävä osoittamaan teko niin, ettei jää järkevää epäilyä syyllisyydestä.
Puolustuksen mukaan todistajien kertomuksiin on saattanut lisäksi vaikuttaa ajan kuluminen sekä väärä tieto, jota asiasta on kerrottu muun muassa mediassa.
– Hyvin todennäköistä on, että esimerkiksi mediasta saadut tiedot voivat olla sellaisia, joilla on vaikutuksia ihmisten muistikuviin.
Puolustuksen mukaan syytetty on käynyt 3. elokuuta 1994 Raisiossa. Hänellä ei ole ollut autoa käytössään, eli hän on tehnyt matkan taksilla.
Matkapuhelin linkittyy Naantalin viljavaraston teleasemaan kello 13.44. Kantavuus sisämaahan on noin 5-10 kilometriä. Tämä on todettu esitutkinnassa puolustuksen mukaan jo vuonna 1995.
– Tämä sopii erittäin hyvin siihen, että (päämies) olisi ollut matkalla toimistolle. Kun esitutkintaa katsoo, tämä on ollut mahdollista. Pelkästään tämän vuoksi syyte tulisi hylätä.
Lisäksi syytetyn myöhemmät paikannukset esimerkiksi 5. elokuuta Naantalin viljavaraston tukiasemaan eivät sisällä ristiriitaa sen suhteen, etteikö hän olisi ollut Ilpo Härmäläisen katoamispäivänä Raisiossa, kuten on kertonut.
Puolustus viittaa myös siihen, missä järjestyksessä laukaukset on ammuttu. THL:n lausunto ei puolustuksen mielestä osoita, että laukaus kasvoihin olisi ammuttu viimeiseksi.
– Meillä ei ole näyttöä syyttäjän täällä kertomasta lopetuslaukauksesta.
Vuonna 1994 on ollut voimassa murhan vanha tunnusmerkistö, joka on laadittu 60-luvulla. Uusi tunnusmerkistö on tullut voimaan vuonna 1995, mutta tässä oikeudenkäynnissä sovelletaan rikoksen tekoajan vuoksi aiempaa tunnusmerkistöä.
Tunnusmerkistöön on kuulunut erilainen muotoilu erityisestä raakuudesta ja julmuudesta kuin tänä päivänä. Sen vuoksi Härmäläisen murhaa ei voida pitää silloisen lain mukaisesti erityisen raakana ja julmana, sillä ei ole pyritty aiheuttamaan erityistä tuskaa uhrille, eikä tekoa ole pitkitetty.
Puolustus on myös eri mieltä syyttäjän johtopäätöksistä liittyen ruumiskoiran merkkaamaan kohtaan syytetyn purjeveneessä. Koira on opetettu haistamaan neljä hajua, eikä se kerro mistä tai miten vanhasta hajusta on kyse.
Puolustus myös huomauttaa, että yleensä käytetään kahta koiraa varmentamaan hajua, mutta nyt käytettiin vain yhtä.
Koiran merkkaama kohta voi olla peräisin haavasta valuneesta verestä tai esimerkiksi spermatahroista. Myös purjeveneen kannella koira on ollut kiinnostunut, mutta se ei ole merkannut kohtaan.
– Ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että koiran merkkaaman kohdan lähde olisi ollut Ilpo Härmäläinen, koska olisi ollut muitakin mahdollisuuksia olemassa.
Syytetyn mukaan hänellä ei ole ollut sellaista ankkuria kuin mitä Härmäläisen ruumiin yhteydestä löydettiin. Puolustus huomauttaa, ettei syytetyn entinen puolisokaan ole tunnistanut kyseistä ankkuria.
Lisäksi ankkuri ei ole enää ollut kiinni meren pohjasta löytyneessä vainajassa, vaan ankkurin ketju on syöpynyt vuosien aikana.
– Mielestäni tästä ei voida tehdä varmaa johtopäätöstä, että tätä Danworth-ankkuria olisi käytetty vainajan painona pelkästään sijaintinsa perusteella.
Puolustuksen mukaan syytetty olisi ollut toimistoltaan pois maksimissaan tunnin, sillä yksi työntekijöistä on kertonut syytetyn lähteneen pois toimistolta vasta noin kello 13. Tässä ajassa teon tekeminen ei ole mahdollista, toteaa puolustus.
Puolustus toteaa vastustavansa purjeveneen myynnistä saatujen varojen takavarikointia rikoksentekovälineenä. Kyse ei saa olla rangaistusluontoisesta menettämisestä, Uotila muistuttaa lain esitöihin vedoten.
12.50 Omaisten asianajajat painottavat loppulausunnoissaan, ettei vaihtoehtoinen tapahtumankulku ole mahdollinen.
Syytetty on kertonut olleensa tuttavansa huoltoasemalla Raisiossa tapahtuma-aikana 3. elokuuta 1994, muun muassa hakemassa munkkeja. Härmäläisen lesken asianajaja totesi, ettei Telian lausunnon perusteella ole mahdollista, että syytetty olisi tuohon aikaan paikantunut Naantalin viljavaraston tukiasemaan, vaan paikannus olisi mennyt kahteen muuhun todennäköisempään asemaan.
Härmäläisen poikaa edustava asianajaja Hanna-Maria Seppä sanoi etäyhteyden päästä Lapin käräjäoikeudesta, että aiemminkin lähietäisyydeltä ampuminen teloitustyyliin on katsottu oikeuskäytännössä tekotavaltaan erityisen raa’aksi ja julmaksi.
Vainajan löytymisen jälkeen on käynyt ilmi, että Härmäläistä ammuttiin ensin selkään.
– Selkään ampuminen on raukkamainen teko, kuten syyttäjäkin totesi.
Toinen luoti osui edestäpäin lähietäisyydeltä kasvoihin, mitä voidaan myös pitää erityisen raakana ja ja julmana tekotapana. Sepän mukaan todennäköisesti Härmäläinen ei ole kuollut ensimmäiseen luotiin, kun toinen on täytynyt ampua, sillä riski siitä, että joku ulkopuolinen kuulisi laukaukset, on ollut olemassa.
12.40 Loppulausunnossaan syyttäjä Niina Merivirta on vahvasti sitä mieltä, että syyte murhasta on näytetty toteen.
– Syytetyllä on jo aiemmin kerrotuin tavoin ollut vahva motiivi Härmäläisen surmaamiseen, ja hän on teon suunnitellut aiemmin kuvailluin tavoin hyvin tarkasti.
Syyttäjän mukaan motiivi on liittynyt törkeään petokseen valuuttalainoihin liittyen. Petos on myöhemmin tullut ilmi, ja mainosmies on niistä tuomittukin. Mainosmies on syyttäjän mukaan hankkinut etukäteen ruumiin paketoimisvälineitä.
– Härmäläinen on paketoitu näihin muovisäkkeihin ja ruumispaketin ympärille on sidottu tiukasti köyttä ja ankkuri ketjuineen. Ajan saatossa ankkuri on ruostunut ja syöpynyt irti.
– Useat henkilöt on kertoneet, miten (syytetty) on osannut erittäin vakuuttava. Tämä on varmasti osasyy sille, miten (syytetty) on saanut Härmäläisen houkutellut mukaansa katsomaan jotain kiinteistöä.
Kaksikko on lähtenyt mainosmiehen purjeveneellä Airistolle, ottanut köydet irti.
– Hän on ajanut 1,6 kilometrin päähän Airistolle, jossa on merikartan mukaan syvin kohta. Mielestäni tämä on täysin mahdollista ja se (tekoon kuluva) aika sopii siihen täydellisesti.
– Täytyy muistaa se, että (syytetyllä) on ollut aikapaine tässä, kun hän on lähtenyt Härmäläistä surmaamaan. Ettei tarvitsisi selitellä, missä hän on ollut.
Härmäläinen on sanonut puhelimeen vaimonsa kuullen, että ”tulen alas odottamaan”. Syytetty on ollut viimeistään 12.30 aikaan viimeistään ollut Eerikinkadulla, josta Härmäläinen on noussut kyytiin. Kaksikon matka Satavan venepalvelulle satamaan on kestänyt 20 minuuttia. Matka on tehnyt syyttäjän mukaan syytetyn isän autolla, sillä tämän oma auto oli lainassa perheen lasten ja isovanhempien kesälomareissulla Norjassa.
Liikkeelle lähtö laiturista on kestänyt noin viisi minuuttia. Kello on ollut tuolloin syyttäjän mukaan noin 12.55.
Matka ”Airiston syvimpään kohtaan” on kestänyt noin 10 minuuttia.
– Tämän jälkeen syytetty on ampunut Härmäläisen, paketoinut ruumiin ja pudottanut sen ankkuriin kiinnitettynä mereen.
Tähän on syyttäjän mukaan mennyt noin 20 minuuttia.
Tämän jälkeen syytetty on syyttäjän mukaan ajanut veneen satamaan ja soittanut toimistolle matkapuhelimellaan. Puhelu on paikantunut Naantalin viljavaraston tukiasemaan. Syyttäjän mukaan syytetyn hermostuneisuudesta kertoo se, että hän näppäili numeron ensin väärin.
Tämän jälkeen syytetty on ajanut toimistolleen Turun keskustaan.
Syyttäjän mukaan on erittäin todennäköistä, että syytetty on surmannut Härmäläisen revorverimallisella Colt King Cobra -aseellaan. Tätä tukee muun muassa keskusrikospoliisin aseasiantuntijan lausunto, katsoo syyttäjä.
Syyttäjä kiinnittää huomiota myös siihen, että syytetty on pyrkinyt valehtelemaan, että on myynyt aseensa jo ennen Härmäläisen katoamista. Viimeisimmässä lisätutkinnassa poliisi osoitti, että myynti on tapahtunut tosiasiassa vuonna 1998.
Syyttäjän mukaan syytetty on erittäin kokeneena purjehtijana ja merenkävijänä tiennyt, että ruumiin upottamiseen tarvittiin nimenomaan ankkuria. Muunlainen paino olisi todennäköisesti noussut ruumiin mukana, jos se olisi ollut paketin sisällä.
– Hän on tajunnut sen, että pelkästään joku paino ei olisi pitänyt tätä ruumista pohjassa, vaan tarvittiin nimenomaan ankkuria.
Syyttäjän mukaan on mahdollista, että ruumiin upottamiseen käytettiin toistakin ankkuria, joka ei löytynyt merivoimien sukelluksessa. Tämä ankkuri saattaisi olla sellainen, joka sopisi syytetyn entisen vaimon kuvaukseen veneestä kadonneesta ankkurista.
– Voi olla, että se sieltä pohjasta vielä löytyisi, Merivirta totesi.
Puolustus on todennut, ettei ole riittävää varmuutta siitä, että Härmäläinen olisi surmattu kotoa lähtönsä jälkeen elokuussa 1994. Syyttäjän mukaan Härmäläisellä on esimerkiksi ollut löydettäessä samat vaatteet, kuin kotoa lähdettäessä.
– Hänet on surmattu välittömästi sen jälkeen, kun hän on poistunut kotoaan ja lähtenyt Airistolle.
Syyttäjä viittaa myös syytetyn tarkkaan muistiin, joka kuitenkin on pettänyt nimenomaan aseiden omistajuus- ja myyntiasioissa.
Nyt maaliskuussa 2022 ruumiskoira on merkannut yhden kohdan syytetyn aiemmin omistamassa purjeveneessä, joka on tällä hetkellä Ahvenanmaalla. Kokenut koiraohjaaja kertoi koiransa havainnoista oikeudessa.
– Koira on tutkinut purjeveneessä niitä paikkoja. Kajuutasta on otettu pohjalevyjä irti, ja koira on merkannut yhden kohdan.
Syytetty on todennut oikeudessa, että purjeveneen sisätilan pohjalevyt ovat olleet koiran tutkittavana ylösalaisin. Tämä tarkoittaa syyttäjän mukaan sitä, että kyseinen koiran merkkaama jälki ei voi olla peräisin ruuanlaitossa tulleesta pienestä viiltohaavasta tai esimerkiksi spermasta.
– Eihän jostain haavasormesta valu varta niin paljon, että sitä voisi mennä pohjalevyn alle.
Monet asiat syytetyn käytöksessä katoamisen tapahtuma-aikaan viittaavat siihen, että hän on tekijä, katsoo syyttäjä. Hän muun muassa menetti malttinsa, kun työkaverit vitsailivat, että syytetyllä olisi jotain tekemistä Härmäläisen katoamisen kanssa.
– Hänhän hermostui aivan täysin. Hän raivoistui, että miksi nämä tämmöistä puhuu.
Teon raakuudesta ja suunnitelmallisuudesta kertoo syyttäjän mukaan erityisesti tekopaikka, eli syytetyn oma vene.
– Eihän Härmäläisellä ollut mitään mahdollisuuksia paeta. Ei mitään. Jos hän olisi hypännyt veneestä ulos (syytetty) olisi saanut ammuttua hänet veneen viereen.
Syytetty on vuosien varrella valehdellut ja tehnyt petoksia. Hän on muun muassa kertonut, että hänen vaimonsa on kuollut purjeveneonnettomuudessa. Syyttäjän mukaan vaimo ei ole enää loppuvaiheessa uskaltanut lähteä miehensä kanssa veneelle.
Lopulta syytetty on päätynyt myymään veneensä.
– Tämän vuoksi veneen arvo on tuomittava rikoksentekovälineenä valtiolle.
12.00 Nyt osapuolten loppulasunnot pääsevät lounastauon jälkeen alkamaan. Ne on jo kertalleen annettu, mutta sekä syytettä että puolustusta on rakennettu uudelleen vainajan löytymisen jälkeen.
Syytetty saapui juuri saliin, edelleen pipo visusti päässään ja ruutulehtiö kädessään. 68-vuotias syytetty on tehnyt koko oikeudenkäynnin ajan tiiviisti muistiinpanoja.
10.55 Istunnossa lounastauko, sen jälkeen kuullaan vielä osapuolten loppulausunnot.
10.50 Päivän viimeinen todistaja oli keskusrikospoliisin rikosteknisen aselaboratorion asiantuntijatodistaja Matti Nykänen.
Hän tutki Ilpo Härmäläisen ruumiista löytyneet kaksi lyijyluotia tai niiden osaa, mutta niistä ei voitu päätellä millaisella aseella ne oli ammuttu. Luodit kuitenkin sopivat syytetyn omistuksessa tekohetkellä olleeseen revorverimalliseen Colt King Cobra -käsiaseeseen.
Käytetyt luodit olivat lyijyluoteja eikä vaippaluoteja, joita käytetään myös yleisesti.
- Patruuna on halvempi. Ja kun kyse ei ole magnum lataus, eli suurempi lataus, niin onhan sillä miellyttävämpi ampua rekyylin vuoksi.
Tarkkuudessa ei ole Nykäsen mukaan ole eroa. Lyijyluodit jäivät vainajan sisälle, kun vaipalliset luodit olisivat saattaneet läpäistä kehon.
Puolustus halusi tietää, miten paljon Suomessa on aseita, joilla Härmäläisen ruumiista löydettyjä luoteja saatettaisiin ampua.
- Kyllähän revolvereja on paljon. - - Kyllä voidaan sanoa, että hyvinkin yleisiä yhdellä kädellä ammuttavia aseita.
Puolustus vielä täsmensi, ettei luodeista löytynyt mitään mikä viittaisi, että ne oli ammuttu juuri tekoaikaan mainosmiehelle kuuluneella revolverilla.
- Ei pystytty. Ne luodit oli hyvin pinnaltaan syöpyneitä. Aika oli tehnyt tehtävänsä.
10.10 Kerrottakoon vielä, että keskusrikospoliisin tutkija kertoi salissa, miten monta ruumiiksi mahdollisesti luokiteltavaa etsintäkohdetta jäi merialueelta tarkistamatta. Airistolta oli määritetty noin kilometrin leveä ja 4 kilometriä pitkä alue laivaväylää mukaillen. Alue oli määritetty mainosmiehen käytettävissä olevan ajan sekä veneen nopeuden mukaan.
Merialueelta löydettiin aiemmin tehtyjen kaikuluotainkuvannusten perusteella 750 pohjan pinnasta poikkeavaa esinettä tai asiaa.
Niistä edelleen analysoinnilla poimittiin 32 todennäköisempää kohdetta, joihin priorisoimme ensin, tutkija kertoi.
Näistäkin kohteista osa oli korkeamman prioriteetiin kohteita, jotka luokiteltiin punaisiksi, ja osa matalamman prioriteetin kohteita, jotka merkittiin keltaisella. Ilpo Härmäläinen löydettiin alunperin keltaiseksi merkitystä kohteesta.
9.56 Salaiseksi määrättiin myös ruumiskoiranohjaajan tekemät uudet havainnot epäillystä murhaveneestä, sillä perusteella että kyse on poliisin teknististä ja taktisista menetelmistä. Seurannassa tämän vuoksi lyhyt katko, yleisö määrättiin salista ulos.
9.55 Vainajan nostettaessa veneessä ollut keskusrikospoliisin tutkija kertoi edelleen operaatiosta 2. maaliskuuta. Toinen sukeltaja oli vedessä ja vei vainajan sekä ankkurin vedenalaiseen nostokoriin.
– Sitten hän palasi takaisin, ketju oli vähän niin kuin oikealla puolella kohdetta. Hän totesi, että ketju on jossain kiinni. Hän nosti sen ketjun puikkariin, jonka edellinen sukeltaja oli laittanut pystyyn.
Sen jälkeen hän yritti lähteä, mutta totesi, että ketju on kiinni puikkarissa. Hän palasi irrottamaan ketjun puikkarissa.
– Pääpuoli oli korin pohjaa vasten. Jalkopää oli korin reunan ulkopuolella. Siinä vaiheessa hän taisi tulla pintaan, jonka jälkeen vielä yksi sukeltaja kävi tarkastamassa löytöpaikkaa. Siinä vaiheessa kohteen liikuttelusta johtuen oli näkyvyys niin huono, ettei meren pohjaa pystynyt havainnoimaan. Näkyvyys oli aloitettaessa puoli metriä, viimeinen sukeltaja ei nähnyt juuri mitään. Se oli niin maitomaista se vesi siinä vaiheessa.
Härmäläisen löytöpaikka oli luokiteltu alustavissa kartoituksissa niin kutsutusti keltaiseksi kohteeksi, eli vähemmän todennäköiseksi ruumiin löytöpaikaksi. Sukelluksen vetäjä kuitenkin oli ehdottanut kyseistä kohdetta päivän kohteeksi, perustuen aikaisemmilla sukelluksilla kertyneisiin havaintoihin. Merietsinnät olivat uusi asia kaikille, ja tietotaito jalostui päivien kuluessa, rikoskonstaapeli kertoi oikeudessa.
– Sieltä löytyi kaiken maailman roskaa aikaisemmilla käynneillä.
Kolmannen sukeltajan tultua pintaan, mietittiin, olisiko järkevää käydä haravoimassa merenpohja vielä kerran. Oli mahdollista, että pohjaan oli jäänyt vielä jotakin ruumislöytöön liittyvää. Kello oli kuitenkin jo paljon ja näkyvyys pinnan alla oli mennyt huonoksi. Päätettiin nostaa ruumis. Nostokori ohjattiin pintaan.
Vainaja oli osittain korin ulkopuolella. Kun kori oli saatu pinnan tuntumaan, apuvene vietiin tukemaan vainajaa, jottei pakkaus hajoaisi kesken noston.
– Sitten sitä pikkuhiljaa ruvettiin nostamaan vedestä pois, koko koria. Se hitaasti siirrettiin siihen, nostettiin kokonaan ilmaan laivan kannelle sellaisenaan.
Oli selvää, että vainaja ja ankkuri olivat löytyneet. Vainaja kuvattiin kannella. Muita tutkijoita informoitiin ja sovittiin, että varuskuntaan tulisi tekninen tutkinta vastaan.
9.40 Keskusrikospoliisin tutkija kertoo olleensa tutkinnassa aktiivisemmin mukana uuden vaiheen alettua viime kesänä ja myös siinä vaiheessa, kun etsintöjä alettiin tehdä talvella puolustusvoimien kanssa. Hän oli mukana veneessä, joka 2. maaliskuuta nosti Ilpo Härmäläisen ruumiin merestä.
– Alkuvuodesta, kun puolustusvoimien aikataulu sen salli, saimme heiltä virka-apua lisää. Laiva ja miehistö käyttöön, sekä sukeltajia. Sukelluspäiviä jaettiin, tiettyjä kohteita tiettyinä päivinä.
2. maaliskuuta oli sovittu, että lähdettäisiin liikkeelle Merivoimien aluksella Pansion varuskunnasta. Alkuvalmisteluja tehtiin puolisen tuntia, ja paikalle pääsy vei myös puoli tuntia. Sukelluksia tehtiin kaikkiaan kolme. Ensimmäinen päästiin aloittamaan vasta puoli yhdeltätoista, sillä aluksen miehistö ja kapteeni joutuivat raivaamaan sukellusaluetta vapaaksi jäästä veneen potkureilla, jotta olisi turvallista sukeltaa.
Ensimmäiseksi laskettiin apuvene, sen jälkeen poju kohteen koordinaatteihin. Perään laskettiin sukelluskori, jonka avulla mereen pohjasta saisi kohteen nostettua ylös.
- Sen jälkeen meni ensimmäinen sukeltaja mereen. Kolme sukellusta, jokainen kesti noin kolme varttia.
Etsintäkohde löytyi noin 44 metrin syvyydestä. Laskeutuminen syvälle alas vei oman aikansa.
- Ensimmäisellä sukelluksella sukeltaja paikallisti kohteen ja merkitsi sen. Toisella sukelluksella sukeltaja meni tietenkin merkin perusteella suoraan kohteelle. Hän sitten löysi sieltä muun muassa sen ankkurin ja sitten tämän kohteen tietenkin.
- Muistaakseni hän ei sitä ankkuria alun perin ankkuriksi tunnistanut, koska se oli kohteen vähän niin kuin jalkopään alla ja maasedimentin peitossa. Vasta sitten kun hän sen kohteen nosti, hän totesi, että siinä on vähän niin kuin ankkuri.
9.19 Ensimmäisenä todistajaksi saapuu vanhempi rikoskonstaapeli, joka oli mukana vainajan etsinnöissä, joka päättyi Härmäläisen ruumiin löytymiseen 2. maaliskuuta.
9.15 Käsittely alkaa, syytetty saapuu oikeussaliin tummansininen pipo päässään. Hän varmistaa asianajajaltaan, ettei kuvata ja riisuu pipon.
