Miksi Ilpo Härmäläisen murhasta syytetty laittoi puhelimen lentotilaan kiinniottopäivänään? Syyttäjä ja puolustus eri mieltä

0:35

Varsinais-Suomen käräjäoikeus alkaa tänään käsitellä 27 vuoden takaista murhatapausta. MTV Uutiset seuraa oikeuskäsittelyä hetki hetkeltä.

Turkulainen lakimies Ilpo Härmäläinen katosi elokuun 3. päivänä vuonna 1994. Viimeinen varma havainto hänestä tehtiin katoamispäivänä Turun keskustassa.

Katoamistapaus pysyi pitkään pimeänä. Härmäläinen julistettiin kuolleeksi omaisten pyynnöstä vuonna 2005. Ruumista ei ole löydetty.

Elokuussa käräjäoikeus vangitsi yllättäen Härmäläisen entisen liikekumppanin, nykyisin liki 68-vuotiaan entisen mainostoimistoyrittäjän. Miehelle on kertynyt vuosien saatossa muun muassa talousrikostaustaa. Hän kiistää murhan.

 15.10 Oikeussalissa käsitellään loppupäivän ajan salaisia todisteita, eli seuranta päättyy tältä päivältä. Oikeudenkäynti jatkuu muun muassa todistajien kuulemisella ensi maanantaina.

13.48 Syyttäjä käy kirjallisia todisteita läpi ja yhtenä nousee esiin syytetyn toiminta 27. elokuuta, eli samana päivänä kun hänet otettiin kiinni. Syyttäjän mukaan mies tiesi, että poliisit ovat hänen jäljillään, ja sen vuoksi puhelin oli ison osan päivästä lentokonetilassa.

- Mikä tätä selittää? Syyttäjän näkemys on, että hän aavistaa olevansa tutkinnan ja poliisin seurannan kohteena. Hänellä on tarkoitus peittää paikantumista puhelimen avulla, ettei poliisi saisi tietää, missä hän liikkuu. Mitään järkevää selitystä tälle ei ole.

Puolustus on tästäkin todisteesta eri mieltä.

- Aika huonostihan siinä salataan, jos sitä välillä pidetään lentokonetilassa ja välillä ei pidetä lentokonetilassa ja välillä soitellaankin, asianajaja Heikki Uotila kommentoi.

 - Ensinnäkään [syytetyn nimi] ei ole ollut tietoinen siitä, että hän on ollut tutkinnan alaisena ja seurannassa. Voisiko sitä selittää se, että kun puhelinta räplää niin silloin se lentokonetila tulee helposti laitettua päälle?

Haastehakemukseen on kirjattu yhteensä 41 kirjallista todistetta syytteen tueksi. Valtaosa on peräisin katoamisvuodelta.

11.50 Puolustus toi aiemmin asiaesittelyssään esiin sen, miten vaikea on muistaa 27 vuoden takaisia asioita. Lisäksi asianajaja Heikki Uotila totesi kirjallisten todisteiden kohdalla, että suuri osa syyttäjän todisteista perustuu johtopäätöksiin.

Hänen mukaansa kolmas henkilö ei ole maksanut sovitusti laskuja saksalaiselle rahoituslaitokselle. 68-vuotias syytetty kertoo, ettei ole painostanut härmäläistä maksamaan laskuja.

 – Syytetty ei ole tehnyt mitään suunnitelmaa Härmäläisen surmaamiseksi.

– Hän ei ole tavannut Härmäläistä sinä päivänä. Hän ei ole ajanut satamaan, ei ole houkutellut Härmäläistä purjeveneeseen eikä ole surmannut häntä. [Syytetyn nimi] ei tiedä, onko Härmäläistä surmattu.

11.15 Oikeudessa käydään nyt läpi kirjallisia todisteita. Aluksi käsittelyssä ovat tekaistut laskut, jotka on lähetetty Kansallisrahoitus Oy:ltä Härmäläisen edustamalle yritykselle. Kolme laskua olivat yhteensä 790 000 markkaa, mikä olisi nykyeuroissa hieman yli 190 000 euroa.

Syyttäjä: Härmäläinen suostui erikoiseen järjestelyyn palkkiota vastaan

10.45 Syyttäjän mukaan motiivi liittyy törkeään petosjuttuun, jonka lakimies Ilpo Härmäläinen uhkasi paljastaa poliisille sen jälkeen, kun huomasi tulleensa huijatuksi tekaistujen laskujen muodossa, joita hänen edustamaltaan yritykseltä karhuttiin saatavana kesällä 1994.

Syyttäjän mukaan syytetty oli vaikeuksissa mainostoimistonsa kanssa. Sen vuoksi hän solmi Kansallisrahoitus Oy:n kanssa factoring-sopimuksen ja toi ”asiakkaakseen” Ilpo Härmäläisen. Kolme laskua oli suuruudeltaan 280 000, 320 000 ja 190 000 markkaa.

Härmäläinen oli syyttäjän mukaan suostunut järjestelyyn, jossa kolme laskua kirjattaisiin hänen yrityksensä nimiin 10 000 markan palkkiota vastaan. Hänen ei ollut tarkoituskaan maksaa laskuja, vaan järjestelyllä syytetyn oli tarkoitus saada Saksasta valuuttalainaa yrityksensä talousvaikeuksiin.

Kesällä 1994 syytetyn yritys ei kuitenkaan ole saanut valuuttalainaa, joten Ilpo Härmäläisen edustamalta yritykseltä on karhuttu maksamattomia laskuja, joiden edestä syytetty olisi jo nostanut varoja Kansallisrahoitukselta.

Syyttäjän mukaan syytetty oli painostanut Härmäläistä maksamaan laskut.

– Härmäläinen ei ole tähän suostunut ja tajutessaan joutuneensa erehdytetyksi aikonut mennä ilmoittamaan asiasta poliisille. Tämän estääkseen ja pelastaakseen yrityksensä ajautumasta konkurssiin [syytetyn nimi] on tehnyt suunnitelman Härmäläisen surmaamiseksi, syyttäjä mainitsee haastehakemuksessa.

"Yrittäjä hankki alibia"

Syyttäjän mukaan mainosyrittäjä on yrittänyt monin tavoin peitellä jälkiään. Hän on varannut lainaneuvotteluajan pankkiin surmapäivälle varmistaakseen alibia. Lainaneuvottelut ovat syyttäjän mukaan olleet hyvin epämääräiset ja pankinjohtajakin oli ihmetellyt, miksi tapaaminen järjestettiin.

Surmapäivänä syytetty olisi houkutellut Härmäläinen kanssaan katsomaan keksittyä kiinteistöä jollakin verukkeella.

–  [Syytetyn nimi] on Härmäläinen kyydissään ajanut Satavaan Satavan venepalvelu Oy:n rantaan, missä [syytetyllä] on ollut venepaikka ja siinä omistamansa purjevene. [Syytetty] on saanut houkuteltua Härmäläisen purjeveneeseensä ja tahallaan surmannut hänet ennalta suunnittelemallaan tavalla estääkseen Ilpo Härmäläistä ilmoittamasta asiasta poliisille, välttääkseen törkeän petoksen ilmitulon ja yrityksensä liiketoiminnan ajautumisen konkurssiin.

Syytetty kiistää tavanneensa Härmäläistä

Teon jälkeen syytetty olisi hävittänyt tai kätkenyt Härmäläisen ruumiin. Syyttäjän mukaan surmaaminen on tapahtunut vakaasta harkinnasta ja omanvoitonpyynnöstä.

Syytetty itse kiistää tavanneensa Härmäläistä katoamispäivänä. Hänellä ei ole myöskään ollut autoa käytössään tuona aikana.

Poika seuraa salissa oikeudenkäyntiä

10.10. Ilpo Härmäläisen poika on läsnä oikeudenkäynnissä. Nuori mies menetti isänsä vain muutaman kuukauden ikäisenä. Hänen asianajajansa Hanna-Maria Seppä kertoi, miten omaiset eivät usko Härmäläisen kadonneen omaehtoisesti ja yhtyvät syyttäjän rangaistusvaatimukseen.

–  Vainaja on päämieheni isä. Ja [poika] on ollut erittäin odotettu ja toivottu lapsi ja isän ja pojan suhde on ollut hyvin läheinen.

Myös Härmäläisen vaimo yhtyy syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatii korvauksia menetetystä elannosta syytetyltä. Hän ei ole oikeudessa paikalla henkilökohtaisesti, mutta häntä kuullaan todistajana myöhemmin.

Syyttäjä: Yrittäjä raivostui työntekijöilleen

10.00 Syyttäjän mukaan moni asia syytetyn käytöksessä elokuussa 1994 kertoo syyllisyydestä. 

Hänen yrityksensä työntekijät ovat alkaneet Härmäläisen katoamisen jälkeen viljelemään raskasta huumoria, että oletko tappanut Härmäläisen.

–Tästä (syytetty) on raivostunut täysin poikkeuksellisesti, syyttäjä kuvailee.

Ei syytä kadota 

9.45 Syyttäjän mukaan Härmäläisellä ei ole ollut mitään syytä kadota. Hänelle on syntynyt kesällä 1994 poika ja hän on ollut onnellisessa avioliitossa.

Syytetty oli tehnyt Härmäläisen yrityksen nimissä tekaistuja laskuja, joita hänen vaadittiin nyt maksavan. Hän aikoi mennä kertomaan tilanteesta poliisille, mikä olisi paljastanut syytetyn mainosmiehen syyllisyyden törkeään petokseen.

Henkirikos on syyttäjän mukaan ollut vahvasti harkittu ja suunnitelmallinen.

–  Härmäläisen taholta kohdistuvaa paljastumisuhkaa hän ei ole voinut poistaa kuin yhdellä tavalla ja tästä syystä hän on laatinut suunnitelman, sanoi syyttäjä Niina Merivirta oikeudessa.

– Todistelulla tullaan näyttämään, että hänellä on ollut erittäin vahva motiivi surmaamiseen. – Hän on halunnut liiketoimintansa pelastaa ja hän on halunnut välttää mainostoimiston ajautumisen konkurssiin.

Omaiset vaativat korvauksia

9.25 Syytetty kiistää henkirikoksen. Hän ei ole kertomansa mukaan tavannut Härmäläistä lainkaan katoamispäivänä.

9.20 Omaiset vaativat korvauksia elatuksen menetyksestä. Härmäläisen poika vaatii elatuksen menetyksestä yli 21 000 euroa. Kärsimyskorvauksia koskeva laki on tullut voimaan vasta tapauksen jälkeen, joten omaiset eivät voi vaatia syytetyltä korvauksia Härmäläisen kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä.

9.20 Syyttäjän mukaan murha tapahtui syytetyn omistamassa purjeveneessä. Syyttäjän mukaan teon motiivina oli se, että syytetty halusi välttää törkeän petoksensa ilmitulon ja liiketoimintansa ajautumisen konkurssiin.

Peitti kasvonsa pipolla

9.15 Oikeudenkäynti pääsi alkamaan ja syytetty käveli avustajansa viereen pipo päässään ja kasvonsa suojaten. Kun kuvaajat olivat lähteneet salista, hän riisui maskinsa ja alkoi seurata oikeudenkäyntiin aktiivisesti käräjäoikeuden kysymyksiin vastaten.

8.50 Paikalle on saapunut runsaasti mediaa. Suuri mielenkiinto kohdistuu pian aamuyhdeksän jälkeen luettaviin syytteisiin ja siihen, onko tutkinnassa tapahtunut jonkinlainen läpimurto, joka on johtanut 68-vuotiaan vangitsemiseen. Hän on itse vastustanut vangitsemista ja asianajajansa mukaan kiistää murhasyytteen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja