Suomen ja Ruotsin raja Torniossa on hiljainen. Muutama auto saapuu silloin tällöin vartioidulle rajanylityspaikalle: autosta rajavartijalle ojennetaan joko henkilöllisyystodistus tai jokin muu vastaava todistus rajanylittämisen tarpeellisuudesta. Kaikki on muuttunut hetkessä.
Keskiyöllä torstaina 19.3. Suomi sulkeutui muulta maailmalta. Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Suomen sisärajoilla palautettiin rajavalvonta, ja maahantulon edellytyksiin tehtiin merkittäviä rajoituksia. Suomi oli siirtynyt poikkeustilaan.
Lue myös: Lapin ”ketsuppipulloilmiö” purkautuu parhaillaan – ihmiset rynnivät pohjoiseen kuin viimeistä päivää, nyt uusi ilmiö kukoistaa nelostien varressa
Ehkä konkreettisimmin rajavalvonnan palauttaminen näkyy Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa, sillä aiemmin tätä rajaa “ei ollut edes olemassa”, kuvailevat paikalliset. Ihmiset ovat eläneet kuin samassa kaupungissa Torniossa ja Haaparannalla, sillä rajanylitys on ollut vaivatonta.
Lue myös: Näin koronavirus on levinnyt Suomessa: Katso tästä tartunnat ja ajantasainen tieto
Nyt tätä idylliä rikkoo Suomen ja Ruotsin välille pystytetty aita sekä kymmenet alueella pyörivät viranomaiset: on rajavartijoita, poliisia ja tullia. Alueella kurvailevat moottorikelkat sekä liikkuvat koirapartiot. Puolestaan vapaammat rajanylityspaikat, kuten kevyen liikenteen väylät, on estetty puomein, lumikasoin sekä ajoneuvoin.
Yliluutnantti Rajala kutsuttiin eläkkeeltä rajalle
Yliluutnantti Jari Rantala katselee keskelle tietä pystytetylle tarkastuspisteelle. Miehen puhelin soi lähes taukoamatta, kun kansalaiset tiedustelevat rajanylitykseen liittyviä asioita.
Lue myös: MTV seuraa viruksen etenemistä – katso täältä uusimmat tiedot koronatilanteesta
Rantala on komennettu Tornioon suoraan eläkepäiviltään, sillä hän on yksi Rajavartiolaitoksen evp-reserviin kuuluvista vastikään eläköityneistä rajavartioista. Evp-reservin avulla Rajavartiolaitos voi kutsua vanhoja jermuja palvelukseen kiiretilanteen yllättäessä.
– Tornio ja Haaparanta ovat tiivistä kaupunkia. Kyllä se on varmasti vaikea tilanne paikallisille, kun on tavallaan samaa kaupunkia, Rantala toteaa.
“Ihmiset ymmärtävät”
Mutta ovatko paikalliset ryhtyneet vastarintaan, kun Ruotsin puolella sijaitsevaan Ikeaan ei enää pääse syömään lihapullia, Systembolagetiin eli Ruotsin Alkoon ei pääse ostamaan halvempaa viiniä tai nuuskan himossa rajan yli ei voi kurvata hakemaan biittiä huuleen? Rantalan vastaus on kielteinen.
– Kansalaisten vastaanotto on ollut hyvää, suurin osa ymmärtää, mitä varten tämä tilanne on, Rantala kertoo tilanteesta rajalla.
Rantala oli itse paikan päällä historiallisella hetkellä, kun raja suljettiin muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä varhain viime torstaina. Oli pimeä keskiyö, kun Rajavartiolaitos asettui aiemmin vapaasti soljuneen liikennevirran esteeksi.
– Aika nopeasti päästiin tilanteeseen kiinni ja rajaamaan ylikulkupaikat ja tarkastamaan (kulkijoita). Seuraavana päivänä tuli lisäresursseja muilta rajavartiostosta, Rantala toteaa.
Lapin rajoille on saatu merkittävästi lisäresursseja muualta Suomesta. Pelkästään Tornion raja-asemalla on nyt kymmenkertaisesti enemmän henkilöstöä, kuin tavallisessa tilanteessa. Rajavartioita alueelle on saapunut erityisesti itärajalta.
Pitkiä työpäiviä
Vanhempi rajavartija Laura Nykänen nostaa kasvoilleen tummat aurinkolasit ja astuu partioauton ratin taakse. Horisontissa siintävä kevätaurinko häikäisee.
Nykänen saapui rajalle kiireisellä komennuksella torstain ja perjantain välisenä yönä Imatralta, kun rajat suljettiin. Heti perjantaiaamuna häntä odotti ensimmäinen työvuoro poikkeustilan ytimessä työkaverinsa vanhemman rajavartijan Jasmiina Raution kanssa.
– Täällä on 13 tunnin päiviä, partiointia ja rajatarkastuksia. Päivät ovat olleet mukavia ja vaihtelevia, Nykänen kuvailee työtään rajalla.
– Oli tietysti vähän väsynyt olo (ensimmäisenä päivänä), mutta ihan innokkaasti hyppäsin aamuvuoroon, ja siitä tuli hauska vuoro. Ihmiset täällä olivat tosi ystävällisiä ja ymmärsivät tilanteen. Se helpotti asioimista heidän kanssaan, Nykänen kertoo.
Koirankopilla varustettu Rajavartiolaitoksen “maija” ajaa lumisilla Tornion kaduilla tarkastuspisteeltä toiselle. Tällä kertaa kyydissä ei ole lainkaan rajakoiraa, sillä koiranohjaajana työskentely on vielä haave rajanaisille. Eräällä tarkastuspisteellä kevyen liikenteen väylä on estetty puomilla ja lumikasalla. Lisävarmistuksena kaksi Rajavartiolaitoksen autoa estävät liikenteen.
Kainuusta ja Kuusamosta Tornioon saapuneet rajavartijat päivystävät tiesululla. Kainuulainen rajavartija kertoo, että hän oli hetki sitten saapunut moottorikelkalla suoritettavalta tarkastustehtävältä. Kaukaa katsottuna oli näyttänyt siltä, että henkilö olisi yrittänyt luvatonta rajan ylittämistä joen jäällä. Epäilys oli kuitenkin väärä.
Kainuulainen rajamies päräyttää moottorikelkan käyntiin ja kurvaa lumet pöllyten kohti uutta partiointikierrosta. Moottorikelkat ovat yksi partiointiväline lumen ja jään täyttämällä rajavyöhykkeellä. Tämän lisäksi Suomen rajoilla suoritetaan jalka- ja ajoneuvopartiointia, komentaja Ismo Siikaluoma Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo. Myös teknistä valvontaa on käytössä, kuten kameroita.
Näillä välineillä rajoja valvotaan
Suomen ja Ruotsin yli 600 kilometriä pitkä raja on pääosin vesistöjä, kun taas yli 700 kilometriä pitkä Norjan vastainen raja on kokonaan sisämaata. Talvella vesistö on jäässä ja sisämaassa pääsee kulkemaan vuoden ympäri. Miten vaihtelevaa ja laajaa aluetta voidaan käytännössä valvoa?
– Pyrimme siihen, että luvattomat rajanylitykset rajanylityspaikkojen välillä paljastetaan ja tarvittaessa niihin puututaan. Rajavartiolaitoksella on käytössä helikoptereita ja lentokoneita, sekä myös jonkin verran miehittämätöntä ilmavalvontakalustoa. En kuitenkaan mene yksityiskohtiin, mitä siellä käytetään, Siikaluoma kertoo.
Ainakin Torniossa Rajavartiolaitos vaikuttaa luottavan ihmissilmään, sillä ilmassa ei pörrää helikoptereita tai lentokoneita. Myös niin sanotut dronet ovat visusti piilossa. Kenties ilmavalvontakalustoa käytetään harvemmin asutuilla alueilla? Sitä emme tiedä, koska Rajavartiolaitos ei luonnollisestikaan kerro tarkemmin rajaturvallisuuteen vaikuttavista yksityiskohdista.
Ikea herättää ajatuksia
Vanhempi rajavartija Nykänen huikkaa, josko jatkettaisiin matkaa. Hyppään auton kyytiin ja katson ulos ikkunasta. Joen toisella puolen Ruotsissa näkyvät isot Ikean kyltit, jotka kutsuvat tekemään ostoksia. Eurooppalainen ihanne vapaasta liikkuvuudesta Euroopan Unionin sisällä on katkennut radikaalisti ja nopeasti näkymättömän uhan jyllätessä ympäri maailmaa.
Mieleeni herää kysymys, oliko Suomella muuta mahdollisuutta kuin eristää naapurimme aidalla ja muilla toimilla uhan kasvaessa? Hidastaako rajan sulkeminen viruksen leviämistä vai ei? Yllättikö käsky rajoittaa rajaliikennettä eli käytännössä sulkea rajat viranomaiset?
Komentaja Siikaluoman mukaan rajavalvonnan palauttaminen sisärajoille ja liikenteen rajoittaminen ulkorajoilla ei sinänsä tullut suurena yllätyksenä, koska tällaiseen on aina valmistauduttu Rajavartiolaitoksen toimesta.
– Mutta jos henkilökohtaista mielipidettä kysytään, tämä syy, että pandemia leviää, oli minulle yllätys. Toisaalta kun ajattelee, miten muut kansallisvaltiot ovat tehneet, kun matkailijat ja ihmiset liikkuvat niin tauti liikkuu mukana. Minun mielestä tämä on ihan järkevä konsti yrittää rajata viruksen leviämistä, Siikaluoma toteaa.
Nykänen ja Rautio astelevat autoonsa ja jatkavat operaatiota, jonka tehtävä on hidastaa viruksen leviämistä Suomeen.
