Toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Muraja oli yksi perustulokokeiluun osallistuneesta 2000 suomalaisesta. Nyt hän kertoo kokemuksistaan tänään julkaistavassa Perustulokoe-eläin -kirjassaan.
Vuonna 2012 ulkomaankirjeenvaihtaja Muraja sai yllättäen potkut työpaikastaan Turun Sanomissa. Korkeakoulutuksen, ansiokkaan työuran ja erinomaisen kielitaidon piti turvata uusi työpaikka, mutta toisin kävi.
Potkujen seurauksena lähti työsuhdeasunto, ystäväpiirissä oli vakavia mielenterveysongelmia, ja Muraja itse joutui työnsä vuoksi nettihäirinnän ja identiteettivarkauksien uhriksi. Uutta työtä ei löytynyt lukuisista yrityksistä huolimatta.
– Korkealta putoaminen satuttaa enemmän kuin matalalta horjahtaminen. En ollut tottunut niukkuuteen, Muraja kertoo kirjassaan.
"Haaveilen yhä hyvästä työpaikasta"
Muraja puhuu paljon työttömyyden aiheuttamasta häpeästä.
Kirjassa hän kuvailee, miten nöyryyttävältä tuntui istua sosiaalitoimistossa puku päällä, kun virkailija kävi läpi hänen elämäänsä tyhjiä pankkitilejä myöten.
– Sosiaalisesta paineesta vapaata yhteiskuntaa tuskin on mahdollista saavuttaa, mutta ainakin olisi hyvä olla nykyistä avoimempi erilaisille tavoille olla ja elää. Joutumatta nolatuksi ja pilkatuksi, Muraja kirjoittaa.
Lue myös: Liioitteliko kysely perustulon hyvinvointivaikutuksia? Asiantuntijat nostavat esiin pohdinnan arvoisen seikan: "Valikoitunut ensisijaisesti henkilöitä, jotka kokevat hyötyneensä"
Murajan mielestä työttömien syyllistäminen ja kurittaminen eivät toimi, koska työttömyyden lähtösyyt eivät ole laiskuudessa.
Nykypäivänä myös monen työura koostuu määräaikaisuuksista, projekteista ja erilaisista itsensä työllistämisen keinoista, ja väleissä saattaa olla hiljaisempia, tulottomia kausia.
– Haaveilen yhä hyvästä työpaikasta. Kaikille ei kuitenkaan riitä töitä, vaikka kuinka haluaisi. Ilman jääminen aiheuttaa osattomuuden tunnetta, jota eivät lämmitä aktiivimallin kaltaiset keppitoimet, Muraja sanoo kirjassaan.
Perustulo ei kosketa pelkästään työttömiä
– Nyt kun paluu byrokratiaan on taas tapahtunut, se kaksivuotinen tuntuu entistä paremmalta, Muraja kuvailee tunnelmiaan MTV Uutisille.
Muraja jatkaa freelancerina, eli työvoimaviranomaiset luokittelevat hänet yrittäjäksi, koska muutakaan kategoriaa ei ole. Palkkiot tulevat usein jälkikäteen, joten työttömyysturvaa hän tarvitsee juokseviin kuluihin.
Tuloja selvitellään viranomaisten kanssa monta kertaa kuussa.
– Se on todella turhauttavaa. Kun olin [perustulo]kokeilussa, ei ollut ongelmia, koska sain tienata kuinka paljon halusin, enkä ollut kenellekään selitysvelvollinen.
"Yhteiskunnalla on varaa"
Muraja pitää asiaa tärkeänä ja koki kirjan kirjoittamisen suorastaan velvollisuudekseen, koska hänen tietääkseen muita toimittajia tai kirjailijoita ei oltu valittu kokeeseen.
Hän toivoo, että keskustelu jatkuu ja seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan uusi, laajempi kokeilu. Kokeiluun pitäisi saada mukaan muitakin, joita perustulo todellisuudessa koskettaisi, eli yksityisyrittäjiä, kotivanhempia, opiskelijoita.
– Kyse ei ole vain työttömyysturvasta ja työttömiä koskevasta asiasta. Kyse on sosiaaliturvasta, jota kaikki käyttävät, oli se sitten terveyspalvelut tai ilmainen koulu. Kaikki se on sosiaaliturvaa, ja perustulo olisi yksi elementti.
Lue myös: Perustulokokeilu ei lisännyt työllisyyttä, mutta hyvinvointi parani
Hän uskoo, että keskustelussa päästään pian eteenpäin kysymyksestä, onko moraalisesti oikein antaa rahaa vastikkeetta. Perustulo tulee joka tapauksessa pikkuhiljaa, kun havahdutaan siihen, että yhteiskunnalla on varaa.
– Jos se tekee ihmisistä motivoituneita ja aktiivisia, se on koko yhteiskunnan etu. Järjestelmä ei ole järjestelmää varten, vaan ihmisiä varten.