Näin MTV seurasi sotaa Ukrainassa 4. syyskuuta – katkesiko Venäjän elintärkeä logistiikkasilta vihdoin?

Lue hyökkäyssodasta lisää täältä.

22.40: Suomalaisasiantuntija: "Voidaan luopua ajatuksesta, että Herson vapautetaan nopeasti"

Yksi vähintään länsimaisissa unelmissa usein nimetty tavoite Ukrainan vastahyökkäykselle on ollut Hersonin kaupungin takaisinvaltaus. 

Useampaan otteeseen sodan aikana on kerrottu tarinaa ukrainalaisjoukoista, joita on väitetty havaitun milloin missäkin päin Hersonin esikaupunkialueita. Maajoukkojen välisiä taisteluita kaupungista ei ole kuitenkaan käyty tälläkään viikolla.

Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävä sotahistorioitsija Emil Kastehelmi ei odota lähiaikoina näkevänsä "mitään kovin merkittäviä läpimurtoja". Ukraina todennäköisesti jatkaa etelän painopistesuunnilla puskemista, Kastehelmi sanoo.

– Liikettä ukrainalaisten hyväksi tullaan todennäköisesti vielä näkemään.

– Mutta sellaisesta ajatuksesta voidaan varmasti luopua, että edessä olisi jokin nopea Hersonin vapauttaminen.

21.39: Katkesiko Venäjän elintärkeä logistiikkasilta vihdoin? Video näyttää Ukrainan valtavat pommitukset Antonovskyn sillalla

Ukrainan armeija pommitti Venäjälle logistisesti äärimmäisen tärkeää kulkuväylää.

Dnepr-joen ylittävä yli kilometrin pituinen Antonovskyn silta on ollut Venäjän joukkojen hallussa helmikuusta asti. Venäjä on kuljettanut sodan aikana miehistöään sekä aseita siltaa pitkin Hersoniin.

Sillallla nähtiin useita räjähdyksiä sunnuntaiaamuna Ukrainan toimesta. Sosiaalisessa mediassa leviää myös useita videoita samaisista räjähdyksistä eli kulmista kuvattuina. 

Ukraina on tehnyt jo aiemmmin useita tykistö- tai ohjusiskuja sillan käytön estämiseksi.

Toistaiseksi ei kuitenkaan pystytä vielä sanomaan, katkesiko silta nyt räjähdyksistä kokonaan.

20.02: Ukraina selittelee hyökkäyksensä hitautta – suomalaisasiantuntijaa epäilyttää: "Viestinnän tyyli muuttui todella nopeasti"

Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävän sotahistorioitsija Emil Kastehelmen mukaan Ukrainan vastahyökkäys Etelä-Ukrainassa lähti vauhdikkaasti liikkeelle, mutta venäläiset saivat tilanteen nopeasti haltuun.

Ukrainan vastahyökkäys maan eteläosassa pyrkii venäläisjoukkojen "systemaattiseen kuluttamiseen", ei Kremlin miehittämien alueiden nopeaan takaisinvaltaukseen, väittivät ukrainalaisviranomaiset lauantain aikana, raportoi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Kastehelmen mukaan Ukrainan lausunnot tässä vaiheessa vastahyökkäystä "herättävät vähän kysymyksiä".

– Epäilen väitteitä siitä, etteikö Ukraina olisi yrittänyt oikeastikin edetä. Siellä on todistetusti hyökätty vahvasti, on nähty tuhoutuneita ukrainalaisia panssarivaunuja ja muuta. Kunnon panssaroiduilla osastoilla on pyritty eteenpäin, Kastehelmi sanoo MTV Uutisille.

– Tietysti voi olla niin, että he haluavat sitoa venäläisiä joukkoja, Kastehelmi jatkaa.

Kastehelmen mukaan on mahdollista, että Ukrainan kommentit on "suhteutettu tilanteeseen". Kiova käy taistelua olemassaolostaan ja sillä on tarve sanoittaa asiat itselleen mieluisaan muotoon, Kastehelmi muistuttaa.

– Ukrainan viestinnän tyyli muuttui todella nopeasti sellaiseksi, että älkää odottako mitään isoa ja merkittävää, vaikka jo kevään lopulta asti on viestitty toiveikkuutta (etelän vastahyökkäyksestä).

Lue aiheesta lisää täältä.

19.05: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 450 sotilasta ja 15 panssarivaunua

Venäjä on menettänyt viimeisen vuorokauden aikana 450 sotilasta, väittää Ukraina.

Venäjän kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa 15 panssarivaunua, 27 panssariajoneuvoa ja 13 tykkiä.

Kremlin ilmavoimat kärsivät yhden lentokoneen ja yhden helikopterin menetykset, Ukraina väittää.

Lukuja ei ole vahvistettu.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

10.09: Britannian sotilastiedustelu uskoo, että Venäjällä on ongelmia sotilaidensa palkanmaksussa

Britannian sotilastiedustelu uskoo, että Venäjän houkkojen taistelumielialaan vaikuttaa luultavasti ongelmat palkanmaksussa, kertoo Ison-Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tviitissään.

Tviitissä kerrotaan, että venäläisjoukkojen palkka koostuu pienehkön peruspalkan lisäksi erilaisista lisistä ja bonuksista. Ministeriö kertoo pitävänsä hyvin todennäköisenä, että esimerkiksi taisteluista maksettavissa lisissä on ollut merkittäviä ongelmia. Syiksi epäillään tehotonta sotilashallintoa, Ukrainan sodan epätavallista statusta "erikossotilasoperaationa" ja komentajien piirissä esiintyvää korruptiota. Lisäksi ministeriö kertoo, että Venäjän sotilasvoimat eivät ole aina pystyneet toimittamaan joukoille esimerkiksi sopivia univormuja ja aseita, millä osaltaan on vaikutuksensa taistelutahtoon.

8.49: Ukrainan pääministeri vierailee Saksassa pyytämässä lisää aseapua

Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal vierailee tänään Saksassa. Hänen odotetaan pyytävän Saksalta lisää aseapua Ukrainalle.

Ennen lähtöään Shmyhal kiitteli saksalaismedialle Saksaa asetuesta, mutta sanoi Ukrainan tarvitsevan vielä enemmän aseita, kuten uudenaikaisia Leopard 2 -panssarivaunuja. Saksan ja Ukrainan välit ovat lämmenneet sen jälkeen, kun Saksan liittokansleri Olaf Scholz vieraili Kiovassa kesäkuussa ja Saksan lähettämät aseet saapuivat Ukrainaan.

Ukrainan pääministeri tapaa matkallaan myös liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin. Steinmeierin Kiovan-matka peruuntui keväällä, koska Ukraina ei pitänyt hänen aiemmista Venäjä-kannoistaan.

7.49: Yksi Zaporizhzhjan ydinvoimalan reaktoreista päällä

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoo, että Zaporizhzhjan ydinvoimala tuottaa yhä sähköä. Euroopan suurimman ydinvoimalan kuudesta reaktorista vain yksi on toiminnassa, tuottaen sähkö esimerkiksi viilennykseen ja muihin keskeisiin turvallisuusseikkoihin.

Lauantai 3.9.

23.36: Venäläinen mielipidekysely: Kolmesta neljästä kannattaa hyökkäyssotaa

76 prosenttia venäläisistä tukee vahvasti tai yleisellä tasolla Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, kertoo itsenäinen venäläinen mielipidemittausorganisaatio Levada. Tutkimustuloksista kertoo amerikkalainen ajatushautomo Institute for the study of War (ISW).

Vastaajista 48 prosenttia oli sitä mieltä, että Venäjän on välttämätöntä jatkaa sotaansa Ukrainassa. 44 prosenttia oli rauhanneuvottelujen kannalla. Enemmistö 18–39-vuotiasta kannatti rauhanneuvotteluita.

Maaliskuussa, pian Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen, 53 prosenttia vastanneista vahvasti kannatti Venäjän sotilastoimia Ukrainassa. Tämä luku on laskenut puolen vuoden sotimisen jälkeen 46 prosenttiin.

– Tämä on pieni tiputus, eikä merkittävästi vaikuta Kremlin kykyyn sotia. Sen sijaan laskeva tuki sodalle ja sotaväsymys todennäköisesti haittaavat Venäjän kykyä kasata lisäjoukkoja, ISW arvioi.

Levadan kyselyiden tuloksia pidetään verrattain luotettavina.

21.35: Ukraina: Venäjä menetti päivässä yli 60 tankkia ja panssariajoneuvoa

Venäjä menetti eilen käydyissä taisteluissa 350 sotilasta, väittää Ukrainan armeija päivittäisessä arviossaan.

Ukraina listaa Venäjän kalustomenetyksiksi muun muassa 25 panssarivaunua, 37 panssariajoneuvoa, kahdeksan tykkiä ja yhden sotalentokoneen.

Ukrainan väitteet Venäjän kalustotappioista ovat kasvaneet sen jälkeen, kun Kiovan joukkojen raportoitiin maanantaina aloittaneen vastahyökkäyksensä Etelä-Ukrainassa Hersonin alueella.

Lukuja ei ole vahvistettu.