Näpistyksien määrä on kasvanut Helsingissä jopa 60 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Samaan aikaan myymälät ovat alkaneet panostaa turvallisuuteen yhä enemmän.
Yhä useammat myymälät testaavat nyt erilaisia turvatoimia näpistelyn ehkäisemiseksi. Esimerkiksi K-Supermarket Postitalossa Helsingissä kokeillaan kameraa, joka kuvaa asiakasta reaaliaikaisesti itsepalvelukassalla. Asiasta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Uuden kamerajärjestelmän taustalla on psykologinen pelote ja valvonnan tunne.
– Ajatuksena on, että ihminen ymmärtää olevansa kamerassa. Sen ei uskoisi ainakaan houkuttavan ketään varastamaan. Vaikutus on ennaltaehkäisevä, sanoo Keskon turvallisuuspäällikkö Petri Käyhkö.
Käyhkö muistuttaa, että itsepalvelukassoilla on alusta alkaen ollut käytössä kameravalvontaa, eikä niiden kautta varastaminen ole missään vaiheessa ollut helpompaa.
– Nyt pilotoimme sitä, että asiakas näkee itsensä samalla, kun hän käyttää itsepalvelukassaa, mutta varsinainen kameravalvonta ei ole uusi juttu.
– Näytöllä näkyvä kuva on käytännössä sama kuin muut tallentavat kameravalvonnat kassoilla. Siksi juuri tuolla näytöllä olevaa kuvaa ei esimerkiksi tallenneta, hän jatkaa.
Tämän lisäksi useissa kaupoissa on lisätty hälyttimien määrää kalliissa tuotteissa sekä satunnaistarkastuksien määrää itsepalvelukassoilla.
Ei syy-seuraussuhdetta
Helsingissä tehtiin poliisin mukaan yli 7 400 näpistystä alkuvuonna 2025, kun viime vuonna samaan aikaan niitä oli 4 615, kertoo Helsingin seudun kauppakamari tiedotteessaan.
Samalla itsepalvelukassojen määrä on kasvanut ympäri Suomen.
Käyhkö ei kuitenkaan allekirjoita, että itsepalvelukassojen lisääntynyt määrä olisi syypää lisääntyneisiin näpistyksiin.
– Itsepalvelukassat tuovat vaihtoehdon maksamiseen ja lisäävät sujuvuutta kaupoissa. En näe, että ne itsessään lisäävät varkauksien määrää. Jos joku aikoo toteuttaa myymälävarkauden, tekee hän todennäköisesti sen kaikesta huolimatta, hän toteaa.
– Suomessa ei olla toistaiseksi myöskään tutkittu itsepalvelukassojen vaikutusta näpistyksien määrään, hän jatkaa.
Ulkomailla psykologisen pelotteen on nähty toimivan, mutta Suomessa asiasta ei ole vielä dataa.
– On liian aikaista sanoa, millaisia vaikutuksia näillä on näpistyksien ehkäisyssä, Käyhkö sanoo.
Myös S-ryhmällä on ollut käytössä vastaavia kameroita pääkaupunkiseudulla.
– Tarvittavia turvallisuustoimenpiteitä arvioidaan aina riskiperusteisesti ja myymäläkohtaisesti. Pilotoimme myös uusia keinoja turvallisuuden parantamiseksi, kuten pikakassojen näyttöjä, S-ryhmän viestinnästä kerrotaan.
Lue myös: Juusto, alkoholi ja tupakka kiinnostavat varkaita – "Vain mielikuvitus on rajana"
Samalla myyjiin kohdistuva väkivalta on yleistynyt samalla näpistysten kanssa.
– Näpistysrikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti kaupan alalla ja näpistykset ovat myös aiempaa röyhkeämpiä.
– Tämän seurauksena myös kaupan henkilöstö kohtaa enemmän uhkaavia tilanteita, sanoo SOK:n riskienhallinnan päällikkö Janne Ahtoniemi tiedotteessa.
Tampereella ja pääkaupunkiseudulla on kokeiltu asentaa myös turvakassoja, eli pleksilaseilla suojattuja koppeja myyjille, uutisoi Yle aiemmin.
Joissakin myymälöissä on käytössä vartalokamerat, joiden kuva siirtyy suoraan valvontaan.