Näpistyksiä oli tämän vuoden tammi–toukokuussa noin 2 800 enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
Näpistysten määrä on kasvanut viime vuosien aikana, sillä esimerkiksi Helsingissä tammi–toukokuun aikana tehtiin jopa 60 prosenttia enemmän näpistyksiä kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Poliisin mukaan näpistyksiä on kirjattu yli 7 400. Viime vuonna niitä oli hieman yli 4 600.
– Näpistykset ovat trendi, joka on jatkunut jonkin aikaa. Pidän tätä todella huolestuttavana kehityssuuntana, kertoo Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja Jari Illukka.
Lue lisää: "Käytännössä päivittäin vietiin": Kaupat piilottavat juomia ja siirtävät niitä lukkojen taakse – yksi tuote ylitse muiden
Myymälästä poistuminen vaivihkaa ilman maksua on ikävää yrityksille, mutta Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtisen mukaan vielä huolestuttavampaa on asiakkaille ja työntekijöille syntyvä pelko näpistystilanteista.
– Näissä näpistyksissä ei ole kyse yksittäisestä tilanteesta, vaan tästä on tullut normaalia.
Suurimman osan näpistyksistä tekee noin 50 hengen joukko
Mikä sitten on johtanut näpistysten selvään kasvuun? Illukan mukaan kameravalvonnan avulla niitä on saatu paremmin selville.
– Sen lisäksi ihmiset eivät pärjää enää samalla tavalla, kun hinnat ovat niin korkeat.
Illukan mukaan suurimman osan tapauksista tekee noin 50 hengen joukko, joka rahoittaa omaa päihdeongelmaansa näpistämällä ammatikseen.
Yritykset ovat ryhtyneet erilaisiin toimenpiteisiin. Lahtinen sanoo, että näpistyksistä syntyy usein vaaratilanteita, jotka voivat synnyttää niin työntekijöissä kuin asiakkaissa pelkoa.
– Työntekijät voivat ryhtyä pelkäämään tulevia työvuoroja tämän takia.
Näpistyksiä tapahtuu erityisesti Helsingin ydinkeskustassa, mutta myös laajemmalla alueella pääkaupunkiseudulla. Käytännössä selvä enemmistö eli noin 93 prosenttia tapauksista tapahtuu myymälöissä.
Poliisin mukaan myymälöiden pitää tehdä ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi lisäämällä kameralla ja itsepalvelukassalla tehtävää valvontaa.
Lue lisää: "Yksi ja sama alaikäinen poika on ollut jo kolmesti tänä vuonna vangittuna epäiltynä ryöstöstä" – tällaiset nuoret syyllistyvät poliisin mukaan ryöstörikoksiin
Kaupan työntekijät voivat sitten tehdä rikosilmoituksen poliisille, jolloin se on mukana prosessissa.
– Syyttäjä on sitoutunut viemään näitä tapauksia käräjäoikeuteen.
Edellä mainitun 50 hengen joukon kohdalla noudatetaan ankarampia rangaistuksia: kaikkia heidän tekemiään näpistyksiä tutkitaan varkauksina. Varkaudesta voi saada pahimmillaan vankeusrangaistuksen.
Sakot jääneet usein maksamatta
Näpistyksiä ilmenee erityisesti heinäkuussa, jolloin Suomessa on liikkeellä myös paljon turisteja.
SOK:n riskienhallinnan päällikkö Janne Ahtiniemi sanoo näpistysten olevan aiempaa röyhkeämpiä.
– Tämän seurauksena kaupan henkilökunta kohtaa enemmän uhkaavia tilanteita.
Helsingin poliisi on alkanut niputtamaan jatkuvasti näpisteleviä henkilöitä, jotta heidät voi kerralla viedä syyteharkintaan.
Lainsäädäntö uudistui vuonna 2021 niin, että toistuvasti samankaltaisiin tekoihin syyllistyvän henkilön sakkorikos menee tuomioistuimeen käsiteltäväksi. Vain tuomioistuimen antama sakko on mahdollista muuntaa vankeusrangaistukseksi.
– Uuden lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulisi selkeästi näkyä myös syyttämispäätöksissä ja tuomioissa eli toistuvia näpistystuomioita tulisi muuttaa vankeusrangaistukseksi, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalvelujen ja lakiasioiden johtaja Marko Silen.
Uudistuksen taustalla on poliisin antamat sakot, jotka jäivät liian usein maksamatta. Korkein oikeus linjasi kaksi vuotta sitten, että useat kymmenet näpistykset on sovitettava vankeusrangaistuksella.
– Yhteiskunta on siten halunnut koventaa rangaistuksia näpistyksistä, ja tämä on ollut myös kaupan toive, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin yritysneuvontapalvelujen johtaja, sanoo Silen.