Mindfulness-harjoitteiden tehoa on tutkittu Suomessa. – Kun fyysinen sairaus iskee, me yleensä huolestumme. Mieli alkaa luoda kaikenlaisia kuvia siitä, miten kamalaa tämä on. Nämä ovat asioita, joihin mindfulness-tyyppiset harjoitukset purevat, tutkija Anne Puolakanaho Jyväskylän yliopistosta kuvaa.
Mindfulness-harjoitukset haastavat ihmisen mieltä. Moni on esimerkiksi oman elämänkokemuksen pohjalta luonut tietynlaisen sisäisen maailman, jota ei enää osaa edes kyseenalaistaa.
Mindfulness-harjoitteiden tehoa on myös tutkittu Suomessa.
"Valtaosa koki hyötyvänsä"
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on tutkittu mindfulness-harjoitusten vaikuttavuutta työuupumusoireiden lievittäjänä.
– Itse olen ollut kiinnostunut mindfulnessista ja siitä, millaisia vaikutuksia sillä on. Toisaalta tämä sopii hirveän hyvin yhteiskunnallisesti tärkeään aiheeseen, työuupumukseen, jota ilmenee työelämässä aika paljon, tutkija Anne Puolakanaho Jyväskylän yliopistosta kuvaa tutkimuksen aihevalintaa.
Tutkimukseen osallistui hieman yli 200 henkeä, joista puolet osallistui kahdeksan viikkoa kestävään mindfulness-harjoitusohjelmaan. Toinen puoli ryhmästä toimi verrokkiryhmänä, joka sai "tavanomaista tukea" työuupumukseen.
– Harjoitusohjelma yhdisti maailmalla tutkittua stressinhallintaohjelmaa, johon kuuluu monenlaisia mindfulness-harjoituksia. Lisänä meillä oli arvopohjaisia työskentelymenetelmiä, joita on kehitetty muun muassa täällä Jyväskylän yliopistossa, Puolakanaho kuvaa.
– Alustavien tutkimustulosten mukaan valtaosa ihmisistä koki hyötyvänsä näistä harjoituksista. Ihmiset raportoivat, että he kykenivät keskittymään, löysivät itselleen tärkeät asiat, saivat elämäniloa ja kyvyn aistia erilaisia vastaan tulevia asioita. Heistä tuli hyväksyvämpiä, rohkeampia ja sitä kautta saattoi seurata suurempiakin elämänmuutoksia.
Puolakanahon mukaan monet koehenkilöt kokivat, että nimenomaan omien arvojen pohtiminen ja ennen kaikkea niiden mukaan toimiminen oli elementti, joka vie omaa itseä ja henkistä kehitystä eteenpäin.
– Monet osaavat sanoa nopeastikin, mikä heille on arvokasta elämässä, mutta ihmisiltä ikään kuin puuttuu kyky ottaa askelia itselle oikeaan suuntaan. Arvojen pohtiminen oli toinen puoli harjoitteista, ja se oli monille todella tärkeä ja konkreettinen väline, jolla pääsi eteenpäin, Puolakanaho kuvaa.
Harjoitukset haastavat mieltä
Yllättäen harjoitteita tehneet henkilöt raportoivat myös fyysisiä vaikutuksia.
– Se oli aika mielenkiintoista. Emme puhuneet harjoitusohjelman yhteydessä koskaan konkreettisesti uniongelmista. Sen sijaan ihmiset spontaanisti kertoivat niistä. Melkein kaikilla oli unen saantiin tai unen kestoon liittyviä ongelmia. Esimerkiksi tämän tyyppiset pulmat lievittyivät (tutkimuksessa) monilla, Puolakanaho kuvaa.
– Kaikkien sairauksien osana on myös psyykkinen puoli. Kun fyysinen sairaus iskee, me yleensä huolestumme. Mieli alkaa luoda kaikenlaisia kuvia siitä, miten kamalaa tämä on. Nämä ovat asioita, joihin mindfulness-tyyppiset harjoitukset purevat. Kun mieli ei enää rasitu tällaisista asioista, fyysisistäkin sairauksista tulee helpommin kannettavia, Puolakanaho sanoo.
Hän uskoo, että mindfulness-harjoitteista on hyötyä kaikille – ei siis vain sairastuneille.
Mindfulness-harjoitukset haastavat ihmisen mieltä. Moni on esimerkiksi oman elämänkokemuksensa pohjalta luonut mielen maailman, jota ei enää osaa edes kyseenalaistaa.
– Mindfulness-harjoitusten myötä mielen maailma alkaa näkyä, ja samalla alkavat näkyä mielen maailman rajat. Voisi sanoa, että ikään kuin katsoo sen ikkunan puitteita, jonka läpi katsoo maailmaa. Kun alkaa nähdä itse asettamiaan rajoja, ne alkavat pikku hiljaa häipyä. Se voi olla haastavaakin. Mielen rajat on aikoinaan tehty meidän suojaksemme, mutta monesti ne ovat esteenä silloin, kun tarvittaisiin ihan uudenlaista tapaa toimia, Puolakanaho sanoo.