Se, mihin keskityt, lisääntyy – opettele hallitsemaan mieltäsi

– Joustava mieli tarkoittaa, että kun kohtaat jonkin tilanteen, sinulla on erilaisia vaihtoehtoja. Kertoisitko, jonkun tilanteen, joka toistuu usein ja jossa et tiedä, miten siihen pitäisi reagoida, muutosvalmentaja ja tietokirjailija Maaretta Tukiainen kehottaa.

Millainen tilanne se olisi? Kenties tilanne, jossa olen tehnyt päätöksen, joka ei miellytä kaikkia. Seuraa pelkoa, jännitystä: muut tuomitsevat minut! Pian he suuttuvat!

Niin ei muuten ole koskaan käynyt. Silti pelkään joka kerta.

Tukiainen uskoo, että niin sanotut hyvän mielen taidot – joita on hänen mukaansa ainakin 53 kappaletta – tekevät mielestä joustavan. Joustava mieli näkee vaihtoehtoja siellä, missä ennen oli huolta tai ylitsepääsemätöntä seinää.

Myönteisyyden taitoja

• Arjen pienistä ihmeistä iloitseminen
• Itselle merkityksellisten asioiden tekeminen
• Kiitollisuus
• Omien vahvuuksien tunnistaminen
• Hyvän tekeminen ja jakaminen
• Itsensä ylittämisen taito             
• Toivon vaalimisen taito
• Onnistumisen juhlistaminen

– On paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa millään tavalla, kuten esimerkiksi sää. Mutta siihen voimme vaikuttaa, että ajattelemme eri tavalla. Kun havaitset, että sinua alkaa jännittää, voit miettiä, voisinko suhtautua tähän niin, että viimeksikään muut eivät suuttuneet? Joustava mieli antaa vaihtoehtoja suhtautua asiaan eri tavoin, Tukiainen sanoo.

Hän on kirjoittanut Hyvän mielen taidot -teoksen; siis oppaan siitä, miten omaa mieltä voi kehittää myönteiseen suuntaan.

– Se, mihin keskitämme ajatuksemme ja mihin fokusoidumme, lisääntyy, Tukiainen kuvaa.

Jos siis esimerkiksi ajattelet, että muut ihmiset ovat epäluotettavia tai että maanantaisin tapahtuu aina jotakin kamalaa, alat pian kiinnittää huomiota asioihin, jotka tukevat tätä ajatusta.

Tuulinen päivä voi siis pilata lomasi – tai sitten voit ajatella, että ainakin pyykki kuivuu tuulen ansiosta äkkiä. Kun tietoisuustaitoja kehittää, saa enemmän vaihtoehtoja.

– Kun tulet jostakin ensin tietoiseksi, voit reagoida eri tavalla. Muuten reagoit selkäytimen kautta. Kirjassa olen pyrkinyt tekemään erilaiset taidot näkyviksi ja ymmärrettäviksi, ja kehittänyt harjoituksia, joiden avulla niitä voi itse kokeilla ja treenata, Tukiainen sanoo.

Miten hyvää mieltä voisi treenata? Katso video!

Suomessa tarvitaan hyvää mieltä

Hyvän mielen taidot -teos nojaa vahvasti positiivisen psykologian tutkimustuloksiin.

Niin sanottu perinteinen psykologia on tavallisesti kiinnostunut mielen ongelmista ja siitä, miten niitä voisi korjata. Positiivinen psykologia puolestaan keskittyy ihmisen vahvuuksien löytämiseen ja niiden kehittämiseen. Sitä voidaan joissain tapauksissa käyttää esimerkiksi niin sanotun perinteisen terapian tukena. Positiivisen psykologian harjoitteita ei kuitenkaan voi käyttää hoitona esimerkiksi ihmiselle, joka on saanut masennusdiagnoosin; ensin tarvitaan terapiaa, joissain tapauksissa lääkehoitoakin. 

Jos mieli on terve, jokainen voi harjoitella hyvän mielen taitoja.

– Suomessa tarvitaan tällä hetkellä paljon hyvän mielen taitoja, jos mietitään, millaisia uutisia viimeisen vuoden aikana olemme joutuneet lukemaan. Myönteisyyden taitojen vaalimisesta on tutkimustiedon valossa suurta apua ihmisen omalle hyvinvoinnille, Tukiainen sanoo.

Tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi, että positiivisuus vaikuttaa mielihyvähormoni dopamiinin eritykseen ja parantaa unta. Se myös auttaa vaikeissa elämäntilanteissa ja auttaa näkemään vaihtoehtoja.

Ensin omaa ajattelua ja toimintatapoja täytyy tosin tarkastella läheisemmin.

– Kun yksi asia muuttuu, koko systeemi lähtee muuttumaan, Tukiainen kuvaa.

Esimerkiksi äidin uudenlainen puhetapa lapsille voi muuttaa perhedynamiikkaa niin, ettei repiviä riitoja enää tule. Kun työpaikalla yksi ehdottaa tunteiden jakamista ja toinen innostuu, seurauksena koko tiimin yhteishenki voi muuttua.

– Uskon, että voimavarat ovat aina ihmisessä itsessään. Esimerkiksi muutosvalmentajan tehtävä on vain kysyä kysymyksiä. Tehdä näkyväksi se, mikä ihmisessä jo on, Tukiainen sanoo.

Myötätuntotutkimukseen miljoona euroa

"Hyvä mieli" kuitenkin kuulostaa lapsekkaalta. Kuin tarhantäti kumartuisi puoleen ja kysyisi "onko nyt hyvä mieli". Aikuisen maailmassa tärkeämpää olla tarkka ja asiallinen.

Hyvän mielen taidoista voisi kuitenkin olla suurta hyötyä myös työelämässä. Esimerkiksi lällynä usein pidetty myötätunto on myötätuulessa: Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessin Myötätunnon mullistava voima -tutkimushanke sai juuri miljoonan euron rahoituksen. Tutkimuksessa selvitetään "aineettoman arvonluonnin mahdollisuuksia" – siis sitä, voisiko myötätunto olla yritykselle kilpailuetu. Missä on se vanha klisee siitä, ettei pessimisti pety, ja realisti pärjää?

– Se on yksi näkökulma ja myös tärkeä. Ei näin kaukana pohjoisen pimeässä, kylmässä maassa varmaankaan olisi pärjätty ilman realismia. Se tulee meiltä syvältä geeneistämme. Siinä on myös paljon vahvuutta, Tukiainen sanoo.

– Kun katsoo Ruotsia tai Amerikkaa, on helppo huomata, että on siitä on hyötyä, jos sanoo toiselle vaikka jotakin kaunista. Lähtee rakentamaan siltaa toista ihmistä kohti sen sijaan, että vetäytyy omaan torppaansa mököttämään.

Pahoittelen. Ruotsi siis voitti tällä kertaa – ainakin osittain. Tukiaisen mukaan Ruotsissa "diskuteerataan", eli keskustellaan eri tavalla. Mielipiteitä kuunnellaan sen sijaan, että ne ohitettaisiin.

– Suomessa saatetaan laittaa mutkat suoriksi, Tukiainen toteaa.

Lähteitä: Wikipedia, Terve.fi,  Puv.fi, 

Avoin.helsinki.fi, Positiivinenpsykologia.wordpress.com