– Haastavinta on ollut uutisointi oman mediatalon eli SanomaWSOY:n varatoimitusjohtajan tekemistä sisäpiirinkaupoista. Samoin uutisointi Soneran johdon käynnistämästä teleurkinnasta, jossa kohteina olivat muun muassa yhtiön hallituksen jäsenet, kertoo uransa vaikeimmista hetkistä Tuomo Pietiläinen, joka on ehdolla Suuri Journalistipalkinto -gaalassa Vuoden journalistinen teko -kategoriassa.
– Molemmat uutiset olivat niin poikkeuksellisia, että niissä ei saanut olla yhtään virhettä. Uutisten teko oli haastavaa, vaikka vastaavalta päätoimittajalta tulikin täysi tuki, muistelee Pietiläinen.
Monet meistä kohtaavat työssään haastavia tilanteita. Kysyimme tämän hetken huippujournalisteilta, Suuri Journalistipalkinto -gaalan ehdokkailta, haastavimpia kokemuksia toimittajina.
– Vaikea kysymys, haastavia tilanteita on niin erilaisia. Ehkä kaikkein haastavinta, aina ja uudelleen, on synnyttää luottamus haastateltaviin, jotka miettivät, uskaltavatko luottaa elämäntarinansa/tietonsa/traumaattiset kokemuksensa minun käsiini. Sellaisissa tilanteissa ja kohtaamisissa pitää olla raadollisen rehellinen, selittää tarkasti mitä on tekemässä ja miksi. Ja kuunnella, kuunnella, kuunnella, miettii Olivia-lehden toimittaja Laura Mattila, joka on ehdolla Vuoden juttu -kategoriassa.
Ihmisen kohtaaminen vaikeaa
Suuren Journalistipalkinnon kahdestatoista ehdokkaasta useampi nosti esille ihmisten kohtaamisen.
– Yleisesti ottaen ison tragedian kokeneen ihmisen kohtaaminen, toteaa Ilta-Sanomien urheilutoimittaja ja Vuoden journalisti -ehdokas Pekka Holopainen.
– Haastateltavan tai päähenkilön tunteet ovat aina vaikeinta toimittajan työssä. Niitä pitää ymmärtää, mutta niiden ei voi antaa hallita. Erityisen raskasta on kriittisen tai paljastavan jutun tekeminen, koska useimmiten on helppo ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat, vaikka teot olisivatkin tuomittavia, kertoo Vuoden juttu -ehdokkaana oleva toimittaja Anu Silfverberg.
Ulkomaan konfliktit tuovat haastetta monen toimittajan työhön.
– Työskentely vallankumouksen jälkeisessä Egyptissä, kun armeija alkoi vainota toimittajille puhuneita kansalaisia ja ketään Euroopassa ei tuntunut kiinnostavan maan tilanne, oli kova paikka, muistaa Hanna Nikkanen. Hän on ehdolla Silfverbergin kanssa Vuoden juttu -kategoriassa.
– On haastavaa saada konfliktireportaaseja julkaistua sensuroimatta kuvamateriaalia. Graafinen kuvamateriaali ei ole itsetarkoitus mutta välttämätön viestimään todellisuutta. Tilanne on parantunut viime aikoina, mutta vieläkin pyritään suojelemaan lukijaa. Se ei ole median tehtävä, sen tehtävä on viestiä todellisuudesta kaikessa karuudessaan, sanoo valokuuvaja ja Vuoden journalisti -ehdokas Niklas Meltio.
Ilta-Sanomien päätoimittaja Kaius Niemen mielestä haastavinta hänen työssään on juuri tuttujen toimittajien kuoleminen työtehtävissä kriisialueilla.
– Toimittajien - niin paikallisten kuin ulkomaalaistenkin - turvallisuuteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Se on tärkeä osa sananvapauden toteutumista.
Pohjolan Sanomien toimittajan ja Vuoden juttu -ehdokkaan Pekka Juntin haastavimmat hetket sijoittuvat uran alkuhetkiin.
– Vaikein oli taatusti se ensimmäinen juttu. Pääsin muutaman kolumnin kirjoittaneena tomppelina kesätöihin Pohjolan Sanomiin vuonna 2007 ja ensimmäinen kesä oli melkoinen koirakoulu.
Suuri Journalistipalkinto -gaala tulee suorana lähetyksenä MTV3-kanavalla 20.3. klo 20 alkaen. Esiintyjinä gaalassa ovat Samuli Putro, Irina ja Suomen suosituin runoilijapoika Daniel Helakorpi. Tänä vuonna jaetaan toista kertaa gaalan historiassa myös Yleisön suosikki -palkinto. Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä suosikkiasi osoitteessa Suurijournalistipalkinto.fi .
Huipputoimittaja: Jos yleisöltä ei tule reaktiota, niin tämä työ on turhaa
Huipputoimittajat: Twitter on työtä varten, Facebook vapaa-aikaa
Sosiaalinen media raatelee huonot jutut palasiksi
Huipputoimittaja: Lyhyenkin uutisjutun voi sössiä
Huipputoimittajat kertovat: Tästä en suostuisi tekemään juttua