Pitkien ja lyhyiden juttujen välillä on käyty viime aikoina kovaakin laatukilpailua. Ovatko räiskyvät otsikot ja lyhyet jutut se, mitä yleisö oikeasti haluaa, ja onko enää sijaa pitkille ajan kanssa tehdyille jutuille?
Tätä pohtivat myös Suuri Journalistipalkinto -gaalan kaksitoista ehdokasta. Kaikki kaksitoista ehdokasta olivat sitä mieltä, että kummankin pituisille jutuille löytyy aina lukijansa, eikä pitkä juttu tarkoita automaattisesti parempaa ja lyhyt juttu huonompaa journalismia.
– Hyvä lyhyt juttu on hyvä, samoin hyvä pitkä juttu. Huono juttu taas on huono juttu, tiivistää toimittaja Anu Silfverberg, joka on ehdokkaana Vuoden juttu -kategoriassa.
– Uutinen on usein hyvä lyhyenä. Pitkälle jutulle on paikkansa. Mutta tästä asiasta kisatessa kannattaa muistaa, että Hemingwaykin onnistui kiteyttämään kuuteen sanaan kokonaisen tarinan: "For sale, baby shoes, never worn." Ei pituus tarkoita aina hyvää tarinaa tai juttua tai lyhyys huonoa tarinaa tai juttua, toteaa Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppinen. Hän on ehdolla Talvivaara-jutuistaan Vuoden journalistinen teko -kategoriassa.
Juttujen vertaaminen vaikeaa
Monien huipputoimittajien, kuvaajien ja taittajien mielestä lyhyiden ja pitkien juttujen vertaaminen oli vaikeaa.
– Jutun hyvyys ei ole mitasta kiinni, mutta totta kai pitkässä jutussa pääsee aiheessa syvemmälle ja laajemmalle. Myös tarinallinen kerronta onnistuu helpommin isossa jutussa. Maakuntalehdessä pitkät ajan kanssa tehdyt reportaasit, upeat tiedesivut ja aukeaman kokoiset viinin temperointiohjeet ovat sitä luksusosastoa, kirsikka kakun päällä, mutta lopulta lehti elää tai kuolee paikallisten pienempien uutisten mukana. Jos niitä ei ole, ei ole tilaajiakaan. Valtuustokiemuroilla ja päihtyneen kaahailuilla ei usein pääse ehdolle kisoihin, mutta lukijoille ne ovat kaikkein tärkeimpiä, arvioi Vuoden juttu -kategoriassa ehdolla oleva Pekka Juntti Pohjolan Sanomista.
– Nopeita uutisia ja pitkiä juttuja ei voi oikein edes verrata keskenään. Molemmilla on omat laatukriteerinsä. Graafikon näkökulmasta pitkien kuvareportaasien ulkoasusta on mahdollisuus tehdä näyttävämpää kuin staattisesta uutistaitosta, toteaa myös graaffikko Jussi Leinonen Lapin Kansasta. Leinonen ja Juntti ovat ehdolla yhdessä graafikko Sammeli Harveen kanssa Vuoden juttu -kategoriassa.
Pitkä juttu voi olla löysä
Toimittajat muistuttivat, että pitkällä ja lyhyellä jutulla on usein eri tehtävät.
– Lyhyt uutinen tiedottaa, iskee ytimeen, kertoo rönsyilemättä oleelliset asiat. Pitkä juttu (onnistuessaan) taustoittaa ja avaa uusia näkökulmia tuttuun, kaluttuunkin aiheeseen. Pitkä juttu vaatii kirjoittajaltaan enemmän rakenteiden hallitsemista, mutta kyllä lyhyenkin jutun ja uutisen voi sössiä. Monissa aikakauslehdissä ja sanomalehdissä ajatellaan, että mitä pidempi juttu, sitä arvokkaampi ja suurempi panostus. Suomessa ilmestyy valitettavan paljon ylipitkiä, löysästi ajateltuja ja rakennettuja pitkiä juttuja, kritisoi Olivia-lehden Laura Mattila.
Ennen kaikkea, lähes kaikki Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat muistuttivat, että jutun laatu ratkaisee.
– Pitkät jutut ovat olennainen osa laadukasta suomalaista journalismia. Pitemmät jutut sopivat yhtä lailla verkkoon kuin lehteenkin. Kaikkien juttujen ei tarvitse olla pitkiä, mutta kaikkien juttujen on oltava journalistisesti kestäviä, Ilta-Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi päättää. Hän on ehdolla työryhmänsä kanssa Vuoden journalistinen teko -kategoriassa.
Suuri Journalistipalkinto -gaala tulee suorana lähetyksenä MTV3-kanavalla 20.3. klo 20 alkaen. Esiintyjinä gaalassa ovat Samuli Putro , Irina ja Suomen suosituin runoilijapoika Daniel Helakorpi . Tänä vuonna jaetaan toista kertaa gaalan historiassa myös Yleisön suosikki -palkinto. Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä suosikkiasi osoitteessa Suurijournalistipalkinto.fi .
Huipputoimittaja: Jos yleisöltä ei tule reaktiota, niin tämä työ on turhaa
Huipputoimittajat: Twitter on työtä varten, Facebook vapaa-aikaa
Huipputoimittajat kertovat: Tästä en suostuisi tekemään juttua