Homeesta sairastuneiden lukumäärä arvoitus

Homeesta syntyviä terveysongelmia on tutkittu jo kauan. Huonosta sisäilmasta johtuvien sairauksien diagnosoitu ei ole silti helppoa.

– Ryhmätasolla sisäilmasta johtuva oireilu pystytään todentamaan. Tutkitaan rakennusta ja löydetään erilaisia yhteyksiä siihen, että niin moni oireilee samanaikaisesti. Yksilötasolla sama ei onnistu. Ei ole mittareita, verikokeita tai yksittäistä testiä, joka osoittaisi, että jotkut oireet johtuvat esimerkiksi homeesta, kuvailee Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Kirsi Karvala.

Karvala on väitellyt Helsingin yliopistossa Kosteusvaurioisen työpaikan aiheuttama astma heikentää työkykyä ja elämänlaatua -aiheesta viime vuonna.

Karvalan mukaan oireiden perusteella ei voi tietää, mitkä sisäilmatekijät oireet aiheuttaa. Ihminen voi oireilla samantyyppisin oirein erilaisista syistä, pölystä ja itiöistä lähtien.

– Työterveyslääkäri tuntee työntekijät, rakennukset ja jos on vielä löydetty rakennuksesta ongelmia ja yksilöiden lisäksi muut työntekijät alkavat oireilla, voidaan ajatella, että yhteys on. Kosteus- ja homeongelmista johtuvien sairauksien diagnosointi on johtopäätöksien tekemistä, ja tutkimista. Vähän niin kuin salapoliisin työtä.

Sairastuneiden tarkka lukumäärä on auki. Hengitysliitto Helin mukaan Suomessa altistuu päivittäin 600 000 – 800 000 ihmistä huonolle sisäilmalle. Karvalan mukaan määrää on loppujen lopuksi mahdoton arvioida.

– Homeesta ja kosteusvaurioista syntyvät oireet ovat yleensä vielä niin monimuotoisia, että diagnoosia on vaikea saada. Oireita on, mutta ei diagnoosia. Siinä tipahdetaan herkästi turvaverkostojen ulkopuolelle ja lopulta sairastuneet syrjäytyvät, kertoo Hengitysliitto Helin järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

Samaa kuvailee homeen takia sairastunut hämeenlinnalainen Heli Hirvonen. Lääkärin etsiminen oli vaikeaa.

– Aluksi, kun sairastuin, niin kaikkia oireitani ei ymmärretty. Minun keuhkojani hoidettiin, eikä oikein ymmärretty, että homeen vaikutukset olivat laajemmat. Sitten sain tuttavaltani vinkin, että kannattaa etsiä asiantuntijalääkäreitä. Ensimmäisen kerran, kun pääsin nykyisen lääkärini vastaanotolle, niin tuli tunne, että joku todellakin ymmärtää, mistä puhun. Se oli helpottavaa.

– Oireilun syy ei aina selviä. Jos ihminen kuitenkin liittää oireensa rakennukseen, niin kyllä se rakennus täytyy tutkia ja mahdollisesti korjata. Rakennustasolla on vielä paljon töitä, ja onneksi ympäristöministeriön Hometalkoissa ollaan jo paljon tehtykin asian eteen, Karvala sanoo.

Sairastuneen täytyy miettiä asiat uudelleen

Hengitysliitto Heli on aloittanut tänä keväänä hanketutkimuksen, jossa tutkitaan juuri huonosta sisäilmasta johtuvien sairauksien vaikutusta elämään. Hanke on RAY:n rahoittama ja tutkimuksen haastattelut ovat jo käynnissä.

Elämä on vaikeahoitoisesta astmasta ja kemikaali- ja homeallergioista Heli Hirvoselle vaikeaa, mutta hän itse kokee jollain tavalla siihen jo sopeutuneensa.

– Kyllä tämä on haastavaa. Kyky tehdä ostoksia on heikko. Jokaisena kertana, kun menen jonnekin kauppaan, niin saan sieltä oireita. Jos minun on pakko mennä itse joku asia hakemaan kaupasta, niin teen sen nopeasti. Kaikki vaatteet täytyy myös miettiä. Saan synteettisistä kankaista oireita ja se on oma hakemisensa, että löytää luonnonkuituisia. Minun täytyy miettiä autoista, pesuaineista ja muista aineista lähtien kaikki. Jos jonkun itselleni sopivan aineen, kuten shampoon löydän, niin siinä pysyn. Pyrin kaikissa asioissa mahdollisimman puhtaaseen ja luonnonmukaiseen.

Jopa pienet asiat täytyy miettiä tarkoin.

– Esimerkiksi turvallisen taksin saaminen on lähes mahdotonta. Olen löytänyt yhden taksin, jossa ei ole oireita, ja sitä yritänkin käyttää. Eli kaikki asiat ovat haasteellisia elämässä tällä hetkellä.

Lue myös:

    Uusimmat