Hollanti torjui EU-perustuslain

Ovensuukyselyjen mukaan liki 62 prosenttia hollantilaisista on äänestänyt EU:n perustuslakia vastaan ja 38 prosenttia sen puolesta. EU-johtajat ovat pettyneitä näin selvään tappioon

Hollantilaiset ovat odotetusti torjuneet EU-perustuslain kansanäänestyksessään.

Hollannin tietotoimisto ANP kertoo, että lopullisen tuloksen mukaan hollantilaiset hylkäsivät EU:n perustuslain selvästi. Lakia vastusti 61,6 prosenttia ja kannatti 38,4 prosenttia. Äänestysvilkkaus nousi korkeaksi, 62,8 prosentiin.

Äänestysvilkkaus nousi hollantilaisittain hyvin korkeaksi, 62 prosentiin. Hollannin hallituspuolueet olivat etukäteen luvanneet noudattaa tulosta äänestysvilkkauden noustessa yli 30 prosentin.

Jos ovensuukyselyt pitävät paikkansa ja hollantilaiset torjuvat EU:n perustuslain selvin numeroin, syvenee unionin kriisi entisestään. Kielteisen tuloksen pelätäänkin hautavan perustuslain lopullisesti.

Viime sunnuntaina ranskalaiset torjuivat perustuslain 55 prosentilla äänistä.

Balkenende pettyi selvään tappioon

Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende on ilmaissut pettymyksensä siihen, että maan kansalaiset ovat torjuneet EU:n perustuslain ja vieläpä näin selvin numeroin.

Pääministeri vakuuttaa kuitenkin, että hallitus noudattaa äänestystulosta lupauksensa mukaisesti. Hän toivoo myös, että perustuslain ratifiointi etenini muissa EU-maissa.

Myös EU-johtajat pettyneitä

EU-johtajat ovat vedonneet unionimaihin yhteisen perustuslain puolesta.

- Haavat ovat auki ja vahinkoja on kärsitty, mutta ehkä se lopulta merkitsee koko kehon täyttä tervehtymistä, kuvailee EU:n puheenjohtajamaan Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker Hollannin äänestystulosta.

Ranskan sunnuntaisen kansanäänestyksen jälkeen hän käytti niin ikään sairaalailmaisua sanomalla, ettei potilas ole kuollut.

Juncker, EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja parlamentin puhemies Josep Borrell antoivat jälleen yhteisen julkilausuman, jossa vaadittiin perustuslakikierroksen jatkamista.

- Hollantilaiset äänestivät perustuslaista eri perustein kuin ranskalaiset. Kahden äänestyksen jälkeen meillä on kirjo syitä, miksi näin kävi. Myös muiden jäsenmaiden hallituksilla ja ihmisillä on oltava oikeus osallistua tähän keskusteluun, Juncker perustelee.

Junckerin mukaan EU-maiden johtajien huippukokous kesäkuun puolivälissä paneutuu toden teolla kansanäänestyksiin ja niistä vedettäviin johtopäätöksiin. Hän vakuuttaa, että kokoukseen tuodaan joukko uusia ehdotuksia.

Juncker korostaa niin ikään, että samaisessa huippukokouksessa on nyt entistä tärkeämpää löytää sopu unionin tulevasta rahoituksesta. Perustuslain ohella se aiotaan pitää kokouksen kärkiaiheena.

- Huippukokouksessa on löydettävä yhteinen pohja, josta lähdetään eteenpäin. Eurooppa itsessään ei ole ongelma, vaan ratkaisun avain niihin, Barroso sanoo puolestaan.

Straw: Tulos herättää kysymyksiä EU:n tulevaisuudesta

Britannian ulkoministeri Jack Straw arvioi, että Hollannin kansanäänestyksen tulos herättää perustavanlaisia kysymyksiä EU:n tulevasta suunnasta.

Britannian hallitus on epäröinyt, järjestetäänkö maassa lainkaan kansanäänestystä, kun ranskalaiset torjuivat perustuslain viime sunnuntaina. Brittien piti päästä uurnille ensi vuonna.

Straw'n odotetaan puhuvan Britannian parlamentissa ensi maanantaina siitä, pidetäänkö maassa kansanäänestystä vai ei.

(MTV3-Reuters-STT-AFP)

-Hollantilaiset äänestivät nimenomaan EU:sta, eivät protestoidakseen maansa hallitusta vastaan, sanoo toimittaja Merimari Kimpanpää.

(Huomenta Suomi 02.06.2005)

Lue myös:

    Uusimmat