Hoitokodin johtajatar taivutteli muistisairaan testamenttaamaan hänelle koko 400 000 euron omaisuutensa – sekaantui myös toiseen perintösotkuun

Korona sai ihmiset rustaamaan testamentteja 6:37
Koronaepidemia on vaikuttanut testamenttien kirjoittamiseen.

Pohjoiskarjalalaista hoitokotia johtanut nainen jäi ilman runsaan 400 000 euron perintöä, kun hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden ratkaisun siitä, että naisen Alzheimerin tautia sairastanut asiakas ei ollut kyvykäs tekemään testamenttia, joka ohjasi hänen omaisuutensa sukulaisten sijaan hoitokodin johtajalle.

Testamentti oli tehty vuonna 2005 ja mies oli kuollut vuonna 2019.

Nainen oli lopettanut hoitokotitoiminnan harjoittamisen kolme vuotta miehen testamentin teon jälkeen, kun kyseiseltä hoitokodilta poistettiin luvat yksityisten sosiaalipalveluiden antamiseen vuonna 2008. Syynä olivat hoitokodin toiminnassa olleet puutteellisuudet ja epäkohdat, joista oli aiheutunut vaaraa asiakkaiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Nainen vaati perintöä itselleen

Hoitokodin johtajana toiminut nainen oli vaatinut hovioikeutta kumoamaan käräjäoikeuden tuomion. Hänen mukaansa mies oli sairastamastaan Alzheimerin taudista ja edunvalvonnassa olosta huolimatta kykenevä tekemään testamentin.

Nainen kiisti, että olisi pyrkinyt vaikuttamaan miehen tahtoon ja taivutellut häntä tekemään hänelle kannattavan testamentin.

Nainen oli käräjäoikeudessa kuvaillut miehen suorastaan ihannoineen hänen ahkeraa työntekoaan ja saaneen omaisuuden testamenttaamisesta suorastaan päähänpinttymän.

– Testamentin määräyksiä ei voida pitää yllättävinä tai poikkeuksellisina, kun otetaan huomioon [miehen] arvostus kohentuneita olosuhteitaan kohtaan hänen muutettuaan [naisen] johtamaan hoitokotiin. [Miehen] peruste [naisen] hyväksi tehdylle testamentille onkin ollut myös [naisen] ahkera työ hoitokodissaan, nainen perusteli.

Hoitokodin johtaja järjesti testamenttitapaamisen

Mies oli testamenttia tehdessään asunut hoitokodissa vasta noin viisi kuukautta. Hänen vaimonsa oli kuollut noin puoli vuotta aiemmin. Testamenttia tehneelle asianajajalle mies oli kuitenkin kertonut vaimon kuolleen pari vuotta sitten eikä ollut korjannut tälle paikalla olleen hoitokodin johtajan väitettä yli vuoden asumisesta hoitokodissa. Oikeus katsoi tämän ajantajun heikentymisen viittaavan miehellä todettuun keskivaikeaan Alzheimerin tautiin.

Hoitokotia johtanut nainen oli ollut läsnä tilanteessa, jossa testamentti tehtiin, vaikka ei kertomansa mukaan tekoon osallistunutkaan. Testamentin tehnyt asianajaja kertoi kuitenkin, että nainen oli kahdesti puuttunut keskusteluun testamenttia tehdessä. Nainen ei myöskään ollut korjannut miehen kertomia virheellisiä tietoja asianajajalle tai kertonut tälle asiakkaansa terveydentilasta.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut siitä, että mieheltä puuttui sairauden vuoksi kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja katsoi testamentin siksi pätemättömäksi. Se katsoi myös, että johtajatar oli taivuttanut miehen tekemään testamentin käyttämällä väärin miehen ymmärtämättömyyttä, tahdonheikkoutta tai riippuvaista asemaa. Miestä oli tuomion mukaan muun muassa käytetty rantasaunalla, joka oli poikkeuksellista erityiskohtelua muiden asiakkaiden päästessä vain suihkuun.

Testamentti määrättiin pätemättömäksi siitä valittaneiden henkilöiden osalta. Näin kuolleen miehen sukulaiset jakavat perinnön keskenään.

Hoitokotia johtanut nainen oli jo aiemmin sotkeentunut tapaukseen, jossa eräs mies oli tehnyt naisen näkökulmasta edullisen testamentin, jonka hovioikeus katsoi vuonna 2004 käräjäoikeuden tapaan pätemättömäksi. Tässä tapauksessa oli kyse siitä, että oikeuden mukaan mies oli tehnyt testamentin sairauden ja vanhuudenheikkouden alaisena niin, ettei ymmärtänyt testamentin merkitystä.

Nyt tehtyyn testamenttiratkaisuun voi hakea vielä korkeimmalta oikeudelta valituslupaa.

Juttua päivitetty 24.5. kello 21.11: Täsmennetty tapaamista testamentin tehneen asianajajan kanssa.

Hyvän testamentin alkeet - kenelle kesämökki jää? 8:01
Tällaisia ovat hyvän testamentin alkeet.

Lue myös:

    Uusimmat