Ennakkoperintöjen ja rahalahjojen antaminen on lisääntynyt 2000-luvulla. Taustalla on todennäköisesti se, että suomalaisten varallisuus on noussut pitkällä aikavälillä: monessa perheessä on enemmän omaisuutta, jota jättää jälkipolville, arvioi Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm, joka on työskennellyt perintöasioiden parissa 1980-luvulta alkaen.
– Moni saa itse perintöä vasta eläkeiässä ja alkaa heti selvitellä, miten sitä kannattaisi siirtää eteenpäin omille lapsille. Kun perintöä annetaan pikkuhiljaa ja hyvissä ajoin, kokonaisverorasitus on yleensä pienempi kuin silloin, jos perintö rysähtää kerralla, Lindholm sanoo.
Ennakkoperintö määritellään verotuksessa aina lahjaksi, eli siihen pätevät lahjaverotuksen säännöt: alle 5 000 euroa saa antaa verottomasti kolmen vuoden välein.
Vähintään 5 000 euron ennakkoperinnöstä tai lahjasta pitää maksaa lahjaveroa.
Lindholmin mukaan Suomessa on vallalla sitkeä käsitys, että ennakkoperintöä saisi jo eläessään antaa verottomasti alle 20 000 euron arvosta, vaikka tämä koskee vain perintöjä.
Lue myös: Voiko perintöveron välttää, jos antaa lapselleen ennakkoperintöä 1 euron alle 20 000 rajan?
Perinnöt jaetaan vasta perittävän kuoleman jälkeen.
Ennakkoperinnöt otetaan huomioon perinnönjaossa, jos perilliset niin vaativat, ja usein ne nostavat perintöveroa.