HJK:n päävalmentaja Toni Koskela on johdattanut joukkonsa kahteen perättäiseen jalkapallon Suomen mestaruuteen, mutta kunnianhimoinen luotsi näkee pelillisesti kohennettavaa olevan vielä paljon. Esimerkiksi eurokentillä pelillinen vaatimustaso nousee poikkeuksetta korkealle tasolle.
Kun työskentelet vain 38-vuotiaana Suomen suurimman ja menestyksekkäimmän jalkapalloseuran päävalmentajana, olet luonnollisesti jatkuvasti kovassa paikassa – ja myös poikkeuksellisen kirkkaassa valokeilassa. Kylmähermoisena joskin välillä myös tulisieluisenakin luonteena tunnettu Koskela on hallinnut pestissään hermonsa mallikkaasti. Helsinkiläisseuran intohimoiset kannattajat eivät epäröi osoittaa tarvittaessa mieltään julkisesti lehtereillä suorasanaisesti, mikäli ryhmän peliesitykset eivät miellytä. Näin kävi kertaalleen viime kaudella.
– HJK on, muutkin palloilulajit huomioon ottaen, Suomen ainoita paikkoja, jossa pelkkä voittaminen ei riitä, vaan se pitää tehdä näyttävästi. Ajattelen, että paineetkin pitää ansaita. Mitä isommassa paikassa olet, sitä suuremmat odotukset ja isomman suurennuslasin kohtaat.
– Tässä työssä pitää osata nauttia odotuksista sekä kilpailusta, ja toisaalta kokemus auttaa myös käsittelemään asioita. Kaikkea ulkoista on mahdoton tietysti sulkea ulkopuolelle, mutta tärkeintä on luottaa omaan tekemiseen ja ympärillä oleviin ihmisiin, HJK:n päävalmentaja Toni Koskela painottaa.
LUE MYÖS: HJK hankki maajoukkuevahdin skottijätti Celticistä
Konferenssiliigan lohkovaiheessa HJK sai tuta kärkivastustajiensa kovuuden. Lukemat olivat jopa tylyjä, tilastojen perusteella jopa liiankin tylyjä pelitapahtumiin nähden. Yhtä kaikki, Koskela tiedostaa tarkasti, missä asioissa ryhmän on parannettava ensi kaudella eurokentillä.
– Eurokentillä luonnollisesti rima nousee kaikessa tekemisessä, myös puolustamisen osalta. Se, mikä Veikkausliigassa riittää pallon saamiseksi, ei ole enää edes puolustusteko Euroopassa. Puolustamisen intensiteettimme on oltava jatkossa selvästi korkealuokkaisempaa – niin yksilö- kuin kollektiivitasolla. Riippumatta puolustuskorkeudesta, emme lohkovaiheen otteluissa pystyneet antamaan pallolliselle pelaajalle riittävästi painetta. Tilastotkin tukevat tätä näkemystä kiistattomasti, olimme yksi kilpailun heikoimmista joukkueista puolustamaan vastustajan pallollista pelaajaa, Koskela viittaa historiallisen kilpailun alkulohkon otteluihin.
– Liike ei saisi pysähtyä, pitäisi olla menossa kohti palloa tai vetäytyä sulkemaan tiloja. Voisimme tietysti aina olla dynaamisempia ja fyysisesti parempia, mutta eniten kyse on käyttäytymiseen ja sitä kautta toimintaan liittyvästä asiasta. Meidän pitää harjoitella sitä enemmän ja kiinnittää asiaan enemmän huomiota, hän lisää.
HJK:n hyökkäyspelaamisessakin riittää valtavasti viilattavaa. Miehistöä on vahvistettu viime kauden jälkeen muun muassa laadukkailla laitapelaajilla, jotka voivat luoda rutkasti lisää uhkaa laitamurtautumisiin. Seinäjoen Jalkapallokerhosta hankittu Murilo ja paluumuuttaja Pyry Soiri ovat muun muassa hyökkäysvoimaisia ja röyhkeitä yksilöitä, jotka ovat hyviä etenemään ja haastamaan isoilla alueilla vastustajia.
– Jos mietitään isossa kuvassa hyökkäämistä Euroopassa, niin emme enää lohkovaiheessa kyenneet tuottamaan riittävästi tilanteita, joissa olisimme päässeet etenemään meille suotuisista tilanteista, jotta olisimme voineet luoda uhkaa vastustajan boksin lähellä. Lisäksi emme pystyneet olemaan riittävän laadukkaita silloin tiloissa, joista maalipaikat luodaan. Saimme huomattavasti vähemmän tekopaikkoja kuin Veikkausliigassa.
– Europeleissä emme kyenneet kontrolloimaan pelitapahtumia pallonhallinnan kautta riittävällä tavalla. Pidimme palloa hieman väärillä alueilla: jäimme liikaa laitakaistoille jumiin. Eikä meillä ollut keinoja päästä lohkon kovia joukkueita vastaan prässin alta omalta puolelta kenttää pois, Koskela näkee.
– Osa tästä liittyy siihen, että eurokentillä aikaa ja tilaa on niin paljon vähemmän. Sen loogisena seurauksena emme tee enää niin hyviä päätöksiä. Mikään ei tietysti ikinä korvaa kilpailua ja siitä syntyvää psykologista kontekstia, mutta olemme analysoineet paljon ja miettineet keinoja, miten voisimme saada enemmän toistoja tilanteista, joissa aikaa ja tilaa ei ole, jotta voisimme olla tältä osin parempia, hän kuvailee.
– Veikkausliigassa haasteet hyökkäämisen osalta olivat hyvin erilaisia kuin Euroopassa. Loimme vähemmän maaliodottamaa kuin kaudella 2020 ja matalaa blokkia vastaan meillä oli enemmän vaikeuksia. Laitamurtautumisemme ei ollut niin sujuvaa, keskityksissä tai syötöissä boksiin ei ollut riittävästi laatua, ja toisaalta emme täyttäneet boksiakaan tarpeeksi hyvin, eikä meillä ollut varsinaista pääpeliuhkaa.
– Näihin on luonnollisesti monta syytä, lähtien esimerkiksi siitä, että meillä oli useita pelejä, jolloin meillä ei ollut laitapuolustajia käytettävissä. Lisäksi olemme analysoineet paljon sitä, miten harjoittelemme otteluruuhkassa, jotta hyvät tavat ja meille tärkeät pelaamisen periaatteet saavat jatkuvasti vahvistusta. Totta kai siihen vaikutti myös se, että pelasimme todella paljon otteluita tiheään tahtiin, kun Veikkausliigakin oli painottunut normaalista poikkeavalla tavalla koronan takia, Koskela selventää.
LUE MYÖS: Viime kauden tähtihankinta ei ole jatkamassa HJK:ssa
Roope Riski ja Filip Valencic joutuivat urakoimaan viime kaudella melkoisen huimia minuutteja – väitän, että se näkyi molempien peliesityksissä loppukaudella.
– On totta, että kumpikin pelaajista – ihan verrattuna isoihin sarjoihin ja vastaavan pelipaikan pelaajiin – uurasti prosentuaalisesti todella kovat peliminuutit. Se oli toki myös monen asian summa, mutta tilanne ei taatusti ollut aivan ihanteellinen heidän kannaltaan. Ensi kaudella uskon, että kilpailu pelipaikoista on yläkerrassa kovempaa. Samalla meidän pitää onnistua paremmin pelaajarotaatiossamme.
HJK:lta odotetaan joka kausi muun muassa Suomen mestaruutta ja venymistä eurokentillä. Näetkö selkeän pelillisen loikan olevan realistista ensi kaudella?
– Kyllä, se on realistinen tavoite. Uskon, että meillä on paljon asioita, joita voimme viime vuoden kokemuksen myötä tehdä paremmin, joka johtaa sitten siihen, että pelaamme vuoden parhaita pelejämme vielä lokakuussa. Se ei kuitenkaan välttämättä takaa lohkovaiheeseen pääsyä, joka on mielestäni aina todella kova suoritus.
– Kilpailijamme eurokentillä toimivat moninkertaisilla budjeteilla meihin verrattuna. Realismia on myös se, että Veikkausliiga on kasvattajasarja. Kaiken mennessä hyvin meiltä siirrytään näiden sarjojen heikompiin seuroihin tai pykälää pienempiin sarjoihin, joiden joukkueita vastaan pelasimme lohkovaiheessa. Se ei kuitenkaan pois sulje sitä, että olemme kunnianhimoisia ja haluamme selkeästi nostaa pelillistä rimaamme, jotta olemme entistä kilpailukykyisempiä. Pelaajien haasteet tulevat kasvamaan harjoituksissakin, jotta olemme jatkossa entistä valmiimpia europelien koviin vaatimuksiin, Koskela alleviivaa painokkaasti.
Jutun yllä olevalla videolla lisää HJK:n päävalmentajan Toni Koskelan näkemyksiä.