Maastohiihdon dopingongelma räjähti julkisuuteen Lahden MM-kisoissa vuonna 2001, kun kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä. Lahden jälkilöylyt ja uudet hiihtoon liittyvät uutiset ovat hallinneet dopinguutisointia päättyvänäkin vuonna.
Salt Lake Cityn talviolympialaisissa kolme menestyshiihtäjää, Espanjaa edustanut saksalainen Johann Mühlegg sekä venäläiset Larissa Lazutina ja Olga Danilova kärysivät darbepoetiinin käytöstä. Mühlegg sai pitää voittamistaan kultamitaleista kaksi, mutta menetti 50 kilometrin voiton. Lazutina menetti 30 kilometrin kullan, mutta Danilova sai pitää takaa-ajon voittonsa.
Lahden MM-hiihtoihin palattiin vuoden aikana useampaan otteeseen. Lokakuun alussa hiihtäjien veriarvoja tutkinut amerikkalainen Jim Stray Gundersen esitteli tutkimustuloksiaan, joiden mukaan joka toisella Lahden mitalivoittajista oli voimakkaasti poikkeava verenkuva. Normaaliväestössä yhtä epänormaalit arvot on vain 0,1 prosentilla, mutta tilastollisesti rajut luvut eivät riitä todistusaineistoksi dopingin käytöstä.
Keskustelu veriarvoista jatkui lokakuun loppupuolella, kun Norjassa toimittaja Dag Vidar Hansenin kirjoittamassa kirjassa Stray Gundersenin tutkimustuloksiin liitettiin urheilijoiden nimet. Suomalaishiihtäjistä Kaisa Varis mainittiin kirjassa, mutta Varis torjui tiedot epänormaalista verenkuvastaan julkisuudessa.
Marraskuussa Norjan TV 2 esitti dokumentin, jossa vihjailtiin maan urheilijoiden dopingin käytöstä. Ohjelmassa väitettiin, että Lillehammerin talviolympialaisissa 1994 olisi kadonnut 72 litraa plasmanlaajentajaa. Ohjelman väitteet osoittautuivat kuitenkin perättömiksi, ja TV 2 joutui maksamaan Norjan urheilujärjestöille tuntuvat rahalliset korvaukset.
HS epäili FISiä laimentamisesta
Marraskuun lopulla Helsingin Sanomat (HS) epäili Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n ottaneen Lahdessa tahallaan vajaita verinäytteitä kilpailuja edeltävissä hemoglobiinitesteissä. Vajaat näytteet olisivat lehden mukaan johtaneet todellista alempiin hemoglobiiniarvoihin.
HS:n väitteitä tukivat Stray Gundersen ja hänen tutkijakollegansa, suomalainen sekä Yhdysvaltain hiihtojoukkueen lääkäri . Tutkijat olivat saaneet hemoglobiinitesteistä yli jääneen veren omaan tutkimuskäyttöönsä ja laskeneet osan näytteistä olleen alun perin vajaita. Roalstad puolestaan oli huomannut amerikkalaishiihtäjien hemoglobiiniarvojen olleen kisoissa alempia kuin kotimaassa otetuissa testeissä.