Hieman erilaista kuin ennen! Näistä nykyvanhemmuuden "iloista" vanhempasi eivät koskaan päässeet nauttimaan

Vertailimme vanhemmuutta nyt ja ennen pieni pilke silmäkulmassamme – näitä asioita äitisi ei joutunut koskaan kokemaan. 

Synnytys:

Äitisi:

Hän meni sairaalaan ja synnytti lapsen. Joku ehkä otti kuvan lapsesta ja äidistä muutama päivä synnytyksen jälkeen, jos kamera oli mukana. Ihmiset lähettivät kukkia sairaalaan ja tulivat muutaman päivän jälkeen katsomaan vastasyntynyttä.

Isäsi:

Odotti käytävällä ja tuli katsomaan tuoretta jälkikasvuaan, kun hänet oli pesty ja syötetty.

Te:

Olette tutkineet netistä erilaisia tapoja valmistautua synnytykseen ja olette varmoja, että lääkkeetön luomusynnytys vesiämpärijoogalla on teidän juttunne. Osallistutte synnytysvalmennukseen, mutta sen lisäksi pohditte homeopaattista synnytyskurssia ja nauruharjoituksia äidin syvien vatsalihasten treenaamiseksi. Äiti on tilannut tukivyön, minkä lisäksi teillä on kotidoppleri ja synnytysteetä. Kun synnytyksen hetki koittaa, nappaatte selfien viiden minuutin välein ja päivitätte Facebook-statuksen säännöllisesti.

Isä ei ole vain mukana synnytyksessä, vaan hän on somevastaava ja päivittää tietoja tutuille (ja vähän tuntemattomillekin) jatkuvasti. Nappaatte synnäriselfien heti, kun lapsi on ulkona ja lisäätte sen Facebookiin. Kaikki kaverinne lähettävät teille virtuaalisen jaksuhalin tai vähintään tykkäävät päivityksestänne. 

Vanhempainvapaalla:

Äitisi:

Äiti on kotona lapsen kanssa ja tekee kotitöitä oman jaksamisensa mukaan. Kerran viikossa hän käy seurakunnan järjestämässä vauvatilaisuudessa tapaamassa muita äitejä, jos jaksaa. Viimeistään siinä vaiheessa kun sinä olet hieman alle vuoden, äitisi palaa työelämään ja naapurin täti hoitaa sinua päivisin. Äiti käy imettämässä ruokatunnilla.

Isäsi:

Ei edes harkitse kotiin jäämistä, vaan käy töissä ja ehkä iltaisin leikkii kanssasi legoilla, jos jaksaa.  

Te:

Olette ilmoittaneet itsenne ja jälkikasvunne vauvaoopperaan, muskariin ja äiti-lapsi-isi-jumppaan. Jos ette jaksa mennä, podette huonoa omaatuntoa koko päivän. Jos vauva nukkuu, äiti ei suinkaan nuku vaan juttelee (tappelee) muiden äitien kanssa netin keskustelupalstoilla sormiruokailun säännöistä. Isä potee töissä huonoa omaatuntoa, koska ei voi osallistua vauva-arkeen ja äiti potee kotona huonoa omaatuntoa, koska ei hoida uraansa.

Äiti on kotona vähintään yhdeksän kuukautta, mutta tavoitteenanne on pitää lapsi kotihoidossa vähintään yli 3-vuotiaaksi. Jos tähän ei ole varaa, podette huonoa omaatuntoa.

Jos lapsenne syö hiekkaa, soitatte varmuuden vuoksi lääkäriin. 

Syömään opettelu:

Äitisi:

Antaa sinun napsia sormin eri ruokia ja syöttää sen lisäksi sinua lusikalla. Syöt välillä pullaa ja mehua, pääasiallisesti kuitenkin leipää, puuroa, lihaa, porkkanaa, perunaa ja hedelmiä.

Isäsi:

Tietää että syöt, mutta ei ole aivan varma mitä. Ainakin ötököitä, liimaa, koiran kakkaa ja hiekkaa.

Te:

Äiti on lukenut vähintään kolme kirjaa sormiruokailun saloista ja kokkaa soseet itse, koska valmissoseet ovat vaarallisia ja tuhoavat lapsen ruoansulatuksen. Ette todellakaan anna lapsellenne sokeria, eineksiä, makkaraa, vaaleaa vehnää tai synttärikakkua, sillä ne ovat vaaraksi terveydelle.

Välikausivaatteiden ostaminen:

Äitisi:

Kutoo sinulle villahaalarin ja saa naapurin Irmalta kierrätyksenä heidän lastensa vanhan haalarin. Pärjäät niillä hyvin talvikeleille asti, jolloin saat käyttöön serkkusi vanhan toppahaalarin ja kengät.

Isäsi:

Ei tiedä mitä lapsille puetaan päälle.

Te:

Olette metsästäneet mariinin väristä hellokittyticketmolo-haalaria alennusmyynnistä jo vuoden. Kuulutte viiteen sosiaalisen median vanhoja merkkihaalareita myyvään ryhmään, jossa myös keskustelette haalareiden hyvistä ja huonoista puolista joka ilta. Olette vakuuttuneita että kaikki muut haalarit ovat huonoja ja lapsenne kuolee kylmyyteen, jos ette löydä hellokittyticketmolo-haalaria ajoissa.

Sitten on vielä ne kengät, hanskat, kurahaalarit, kumisaappaat, kurahanskat, pipot.... STRESSAA!

Kun olette vihdoin saaneet haalittua kaiken kokoon, ryhdytte metsästämään seuraavan vuoden tamineita. Myytte ostoksenne eteenpäin hyvällä voitolla ja lyötte sisäisiä vitosia itsenne kanssa, koska teitte niin hyvän diilin.

Leikkipuistossa:

Äitisi:

Lukee kirjaa ja toruu sinua välillä, jos syöt (liikaa) hiekkaa.

Isäsi:

On töissä, eikä tiedä missä leikkipuisto sijaitsee.

Te:

Ostatte konttauskypärän ja valvotte vieressä, kun lapsenne leikkii hiekkalaatikolla. Kuljette vuorotellen hänen perässään ja osoittelette eri asioita, jotta hän oppisi puhumaan mahdollisimman nopeasti ja auta armias, jos hän kaatuu! EI SAA KAATUA!

Teini-iässä:

Äitisi:

Haistaa hengitystäsi kun tulet kotiin ja on äkäinen, koska olet selvästi juonut alkoholia. Olet viikon kotiarestissa.

Isäsi:

On vihainen kaikesta mitä teet, paitsi siitä jos juot alkoholia. Pitäähän sitä maistaa.

Te:

Paikannatte puhelimen gps-järjestelmän avulla jälkikasvunne sijainnin viiden minuutin välein ja 17-vuotiaalle sopiva kotiintuloaika on mielestänne yhdeksältä. Jos lapsenne tuoksuu alkoholilta, keskustelette hänen koko seuraavan päivän alkoholin vaaroista. Muuta rangaistusta ette halua antaa, sillä ette usko sanaan ”ei”, ettekä halua traumatisoida lastanne. 

Lisäksi lähettelette lapsellenne Facebook-kaveripyyntöjä ja seuraatte häntä Instagramissa, mutta jostain syystä hänen älypuhelimensa on hyvin erikoisella tavalla epäkunnossa: hän ei koskaan saa pyyntöjänne, eikä siksi voi vastata niihin. Muiden kanssa hän sitten tekstaakin sitten tauotta kaikesta mahdollisesta ihan koko ajan.