Poliisi pyrkii käyttämään ensisijaisesti muita keinoja kuin fyysistä voimankäyttöä. Tarvittaessa se valitsee käytettäväksi lievimmän riittävän voimakeinon, mutta täyttä varmuutta voimankäyttövälineiden toimivuudelle ei pystytä antamaan.
Poliisi ampui teräaseella aseistautuneen, uhkaavasti käyttäytyneen miehen Helsingin Alppiharjussa lauantaina 12. heinäkuuta.
Poliisin aseenkäyttöä tutkiva syyttäjä kertoi tällä viikolla, että miestä oli ennen ampumista yritetty saada tuloksetta pysäytettyä etälamauttimella, poliisikoiralla ja projektiililaukaisimella.
Kun mies ei näillä pysähtynyt, ammuttiin miestä käsiaseella. Miehen ylävartaloon osui muutama laukaus ja hän kuoli tapahtumapaikalle.
0:49
Lue myös: Poliisi ampui puukkomiehen Helsingissä – silminnäkijä kuuli katolta kolme laukausta
Miten etälamautin ei riittänyt miehen taltuttamiseen?
Mainitut voimankäyttövälineet ovat verrattain voimakkaita. Sähköä käyttävä etälamautin jännittää kohteen lihakset kivuliaasti niin, että vastarinta on vaikeaa. Projektiililaukaisin taas ampuu paineella kappaleita, joista saatua osumaa on verrattu pamppuun.
Miten nämä toimet eivät riittäneet nujertamaan poliisin kohtaamaa vastarintaa?
– Mikään voimankäyttöväline ei ole täydellinen, toteaa poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.
Savolainen kertoo, että poliisi pyrkii ensisijaisesti ratkaisemaan tilanteet puhumalla ja fyysistä voimaa käytetään vasta viimesijassa. Silloinkin käytetään voimankäyttövälinettä, joka aiheuttaa pienintä mahdollista haittaa kohteelle ja sivullisille.
Joskus lievempiä voimakeinoja joudutaan sulkemaan pois esimerkiksi sen takia, että henkilön aseistautumisen vuoksi tavanomaista fyysistä voimankäyttöä ei voida hyödyntää. Myös henkilön aktiivinen hyökkäys supistaa käytettävissä olevaa keinovalikoimaa.
Lue myös: Näin poliisi saa käyttää ampuma-asetta – "Aina viimeisenä keinona"
Vähemmän vaarallisella voimankäytöllä vältetään ampuma-asetta
Voimakeinoista vakavin on ampuma-aseen käyttö.
– Ihmistä ei voi ampua vain vähän, Savolainen toteaa.
Hän sanoo, että ihmistä ei voi ampua turvallisesti, ja esimerkiksi laukauksesta raajaankin voi syntyä hengenvaaralliset vammat.
Savolaisen mukaan etälamautin valitaankin tilanteissa yleensä siksi, että halutaan välttää aseen käyttöä ja suojella näin kohdehenkilöä vakavammilta vammoilta.
– Kun etälamautinta on käytetty, on yleensä jo suljettu pois sitä lievemmät keinot, Savolainen toteaa.
Uutinen jatkuu videon jälkeen.
7:05
Lue myös:
Poliisi turvautuu aseeseen Suomessa harvoin – edellinen kuolemaan johtanut tapaus viime vuodelta
Poliisin murhan yrityksestä Oulussa epäilty ei pysähtynyt edes ampumalla – sai luodin jälkeen sähkölamauttimesta
Käyttöön liittyy aina riskejä
Savolainen korostaa, että kaikkiin voimankäyttövälineisiin liittyy riskejä. Poliisi ei voi varmuudella luottaa siihen, että valittu voimankäyttöväline toimii toivotusti.
Riski voi yhtä lailla olla tavanomaista vakavampi vaikutus, mutta yhtä lailla se, että voimankäyttöväline toimii toivottua heikommin. Silloin vaarana on, että henkilön väkivaltainen toiminta sivullisia tai poliisia kohtaan jatkuu.
Olosuhteet vaikuttavat paljon siihen, onko voimakeinolla toivottuja vaikutuksia. Esimerkiksi etälamauttimen onnistuneeseen toimintaan voi vaikuttaa esimerkiksi se, osuuko voimankäyttöväline huonosti, millaista vaatetusta kohteella on ja joskus jopa se, millainen on kohteen päihtymystila.
Tarkemmin ei poliisista haluta kuvailla tilanteita, joissa voimankäyttöväline ei välttämättä toimi oikein.
– Ei haluta kohdehenkilöitä kouluttaa siihen, miten voisi voimankäyttövälineen välttää, Savolainen perustelee.
Lue myös: Pienikokoisen vangin taltuttamiseen tarvittiin neljä vartijaa, sähkölamautin, nippusiteitä ja tyynyliina – tuomio haitanteosta virkamiehelle
Poliisi: Voimankäyttötilanteen synty kohteen vastuulla
Savolainen muistuttaa, että poliisi toimii niissä olosuhteissa, jotka poliisitehtävässä sattuvat olemaan. Siksi poliisi valmistautuminen on laajaa myös voimakeinojen osalta.
– Koskaan ei tiedetä, mitä sieltä vastaan tulee, Savolainen sanoo.
Hän muistuttaa, etteivät voimankäyttötilanteet ole kiinni vain poliisin valinnoista. Sivullisille ja poliisille vaaran aiheuttava henkilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, käytetäänkö häneen voimakeinoja. Väkivallasta ja vastustelusta luopumalla henkilö voi vaikuttaa siihen, että käytetäänkö voimakeinoja vai ei.
Savolainen sanoo, että poliisin kohteena olevalla henkilöllä onkin vastuu tilanteen etenemisestä.
– Kohdehenkilö on syypää siihen, että joudutaan turvautumaan voimakeinoihin, Savolainen sanoo.
Lue myös:
Veitsimies yritti puukottaa lasin läpi, ammuttiin jalkaan – katso poliisin hurja video
Erikoinen tuomio: Poliisi käytti sähkölamautinta ilman syytä – ei tuomiota pahoinpitelystä, koska päihtynyt uhri ei huomannut mitään
2:03