Poliisi voi käyttää asetta tehtävissään, jos kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttavan henkilön pysäyttäminen eikä lievempää keinoa ole käytettävissä.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 12. heinäkuuta 2025. Julkaisemme sen uudelleen poliisin ammuttua ihmisen tehtävän yhteydessä Espoossa 13. syyskuuta 2025.
Poliisin ampuma-aseen käyttö tehtävien yhteydessä on edelleen harvinaista, toteaa Harri Gustafsberg, joka on aiemmin ollut töissä poliisin Karhu-valmiusryhmässä.
Gustafsberg sanoo, että poliisin on käytettävä kaikki mahdolliset keinot ennen kuin voi äärikeinona käyttää ampuma-asetta.
– Se (ampuma-aseen käyttö) on aina äärimmäinen voimankäyttökeino poliisille. Suomessa poliisi käyttää sitä aina viimeisenä keinona. Poliisi harkitsee hyvin tarkoin aina aseen käyttöä.
Gustafsberg kommentoi poliisin aseenkäyttöä yleisellä tasolla MTV Uutisille.
Poliisin voimankäyttöä tutkinut oikeustieteen tohtori Henri Rikander kertoi kesällä STT:lle, että 2000-luvulla poliisin ampumana on kuollut Suomessa 13 ihmistä. Syykuussa uutisoitu Espoon tapaus nostaisi määrän 14 ihmiseen.
Lue lisää: Poliisi ampunut ihmisen Espoossa – virkavalta vaikenee, tältä paikalla näyttää
Poliisi käyttänyt asetta Helsingissä ainakin kahdesti viikon sisään
Poliisi ampui puukon kanssa liikkunutta miestä Helsingin Alppiharjussa Kinaporinkadulla lauantaina 12. heinäkuuta. Mies kuoli paikan päälle.
Lue myös: Poliisi ampui puukkomiehen kuoliaaksi Helsingissä
Mies tuli poliisin kertoman mukaan puukon kanssa poliisia kohti. Ensin poliisi käytti etälamautinta, mutta mies jatkoi lähestymistä puukon kanssa.
Poliisi ampui miestä, ja mies kuoli paikan päällä.
Helsingin poliisi käytti asetta myös aiemmin tällä viikolla Koillis-Helsingissä, kun se etsi eri kaupunginosissa asetta käyttänyttä miestä.
Miehen pakomatka päättyi poliisin ampumaan laukaukseen. Hänet toimitettiin haavoittuneena sairaalahoitoon.
Lue myös: Poliisi ampui kohti Helsingin pyssymiestä eri puolilla Helsinkiä – lopulta yksi laukaus osui
Näin sanoo laki
Lain mukaan poliisi voi käyttää asetta vain silloin, kun kyseessä on " välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen".
Laissa myös todetaan yhdeksi aseen käytön perusteeksi se, että lievempää keinoa ei ole käytettävissä.
Ampuma-asetta voidaan lisäksi käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi.
Ampuma-asetta ei saa käyttää väkijoukon hajottamiseksi, ellei ampuma-aseessa käytetä kaasupatruunoita tai muita vastaavia ammuksia niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.
Ampuma-aseella uhkaamisesta ja laukauksen ampumisesta päättää lain mukaan päällystöön kuuluva poliisimies, jos se tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen on mahdollista.
Kuolema harvinainen lopputulos
Todella harvinaista on Gustafsbergin mukaan se, että Suomessa henkilö kuolee poliisin ampuma-aseen käytössä.
– Ainahan se mahdollisuus on olemassa.
Kuolema on ampuma-aseen käytössä aina mahdollinen lopputulos, ja sen takia se on äärimmäinen keino poliisissa.
– Sitä käytetään silloin kun mikään muu keino ei toteudu tai tuo sitä haluttua lopputulosta.
Gustasgberg huomauttaa, että poliisin ampuma-aseen käytössä on aina kyse hengestä ja terveydestä.
– Suomessa kukaan ei tee niin kovia päätöksiä kuin yksittäiset poliisit. Kysymys on hengestä ja terveydestä, Gustafsberg sanoo.
Teräase voi olla ampuma-asetta vaarallisempi
Gustafsberg huomauttaa myös, että teräase voi lähitilanteessa olla vaarallisempi kuin ampuma-ase.
– Viime aikoina on nähty, että teräaseella saa kyllä tuhoa aikaan, on se minkälainen tahansa, kuinka pieni tahansa teräase. Sillä voi saada paljon vammaa aikaan, hän sanoo.
Teräase on Gustafsbergin mukaan ampuma-asetta vaarallisempi erityisesti lähikontaktitilanteissa.
Esimerkiksi Ratinan joukkopuukotuksesta käytettiin poliisin mukaan "timpurinpuukkoa". Epäilty tekijä aiheutti neljälle uhrille sairaalahoitoa vaativia vammoja.
Lue myös: Ratinan puukottajalla myös viides uhri – "Siitä tilanteesta tapahtumat lähtivät liikkeelle"
Poliisi ei ole Helsingin tapauksessa kertonut, millainen teräase henkilöllä oli hallussaan.
Kova paikka
Gustafsberg myös huomauttaa, että asetta käyttäneelle poliisille tilanne voi olla henkisesti todella kuormittava.
– Se on kova juttu yksittäiselle poliisille. Siellä joutuu tekemään paljon harkintaa ja toimia paineen alla. Loppuviimein se päätös on todella monimutkainen psyko-fysiologinen mekanismi, hän summaa.