Helsingin putkirikot ovat muistutus maan alla muhivasta pommista: "Tulevaisuudessa puhutaan moninkertaisista saneerauskustannuksista"

Auto vajosi kuoppaan, kun katu sortui alta – päivystävä palomestari haastattelussa 3:32
Auto vajosi kuoppaan putkirikon seurauksena Fleminginkadulla Vallilassa.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jari Heikkilä

    jari.heikkila(at)mtv.fi

    Vesiverkostossa tapahtuneet useat putkirikot ovat aiheuttaneet tänään vesikatkoja ja merkittäviä liikennehaittoja Helsingin kantakaupungissa.

    Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä kertoo MTV Uutisille, että putkirikot tässä laajuudessa eivät ole tavanomaisia.

    – Toki putkirikkoja tapahtuu suuressa kaupungissa usein, mutta monen suurehkon putkirikon esiintyminen lyhyen ajan sisällä samana päivänä oli yllättävää.

    Seppälä kertoo, että esimerkiksi putkien korkea ikä voi vaikuttaa putkirikkoihin, mutta se ei useimmiten ole ainoa selittävä tekijä.

    – Monet asiat kaupunkialueella vaikuttavat verkostojen tai putkien rikkoutumiseen. Esimerkiksi liikennekuorma voi vaikuttaa. Katurakenteissa tapahtuvat korjaustyöt voivat myös aiheuttaa häiriöitä maassa olevalla verkostolle.

    Helsingin putkirikoissa ei ole kyse sabotaasista, mutta Seppälän mukaan verkostojen suojaukseenkin on pyritty kiinnittämään viime vuosina huomiota. Kattavia suojaustoimenpiteitä on kuitenkin hankala toteuttaa.

    – Vesijohtoverkostojen tarkistuskaivojen kansirakenteita voidaan suojata, että asiattomat eivät pääse sinne käsiksi helposti. Suojaaminen on kuitenkin vaikeaa, koska verkostot kulkevat kaupunkirakenteessa.

    Seppälän mukaan vesiverkostojen kunnossapitoa ajatellen edessä on merkittävä hyppäys: tulevina vuosina korjausikään on tulossa hyvin suuri määrä vesiverkostoja.

    – Tulevaisuudessa verkostojen uusimis- ja saneeraustarpeet nousevat todella nopeasti aiempaan verrattuna. Nykyisin saneeraukseen on käytetty vuositasolla reilut 100 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa Puhutaan jopa viisinkertaisesta verkostojen saneeraustarpeesta.

    Seppälän mukaan suurin saneeraustarve on 10-30 vuoden sisällä.

    Lue lisää aiheesta:
    Helsinki Vesi Ympäristö Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •