Helsingin putkirikossa on kyse tavallisesta ilmiöstä, jota ei kuitenkaan tapahdu usein ainakaan tämän päivän kaltaisessa mittakaavassa, sanoo Aalto-ylipiston insinööritieteiden korkeakoulun vesihuoltoverkostojen hallinnan työelämäprofessori Markus Sunela.
– Usein putkirikko ei näy maanpinnalla millään tavalla, koska vesi valuu viemäreihin tai ojiin. Helsinki on rakennettu niin tiivisti, ettei vedellä ole kaikkialla paikkaa minne valua, jolloin se huuhtoo tien perustuksia mennessään. Veden voima on hirvittävä, Sunela sanoo.
Helsingissä sattui tänään useita putkirikkoja, jotka aiheuttivat vesikatkoja ja haittasivat liikennettä. Helsingin pelastuslaitoksen mukaan vettä tulvi myös kiinteistöihin ja maata sortui paikoin.
Lue myös: Helsingin putkirikot ovat muistutus maan alla muhivasta pommista: "Tulevaisuudessa puhutaan moninkertaisista saneerauskustannuksista"
Putkirikot ja niistä aiheutuvat vuodot johtuvat Sunelan mukaan yleensä siitä, että putki on vanha tai siinä on särö. Kun isokokoinen putki alkaa vuotaa, aiheutuu siitä massiivinen paineisku. Saman painepiiriin kuuluvien putkien välissä ei ole pumppuja tai säätöventtiileitä.
– Putkirikon sattuessa kaikki vesi putkistossa työntyy putkirikkopaikkaan. Se on kuin juna tai autoletka, joka yhtäkkiä vaihtaa suuntaa. Kun iso autoletka kääntää suuntaa, niin jossain toisessa suunnassa seuraava heikko putki hajoaa, josta aiheutuu seuraava paineisku, Sunela kuvailee ketjureaktiota.
Lue myös: Helsingin lukuisten putkirikkojen syy selvisi – ”Sabotaasin mahdollisuus suljettu pois”
Tilanne pahenee, kun vuotavan putken venttiili suljetaan nopeasti ja sen seurauksena putkistossa aiheutuu jälleen uusi paineisku.
Tämän kaltainen ketjureaktio selittää sen, miksi vuodot tapahtuivat sunnuntaina lähes samanaikaisesti Helsingin eri kaupunginosissa.
– Pari kilometriä on vedelle lyhyt matka. Paineaalto menee äänen nopeudella, ja ääni liikkuu yli kilometrin sekunnissa, Sunela selittää.
Isojen kaupunkien putkien kunto on pääosin tyydyttävä
Sunelan mukaan Suomen isojen kaupunkien putket ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. On myös alueita, joiden putket kaipaisivat ehostusta.
Veden jakelun kokonaisuuden kannalta tärkeimmät putket korjataan ensin. Sen lisäksi putkia korjataan yleensä siellä, missä kadut on jo valmiiksi revitty auki ja kunnallistekniikkaa uusitaan, Sunela selittää.
Lue myös: Helsingissä samaan aikaan ainakin neljä isoa putkirikkoa – laukaisiko ensimmäinen vuoto ketjureaktion?
Sen lisäksi kaupungeissa on katvealueita, joiden vesiputkien kunnosta ei ole varmuutta. Putket ovat syvällä maan alla, minkä takia jokaisen yksittäisen vesiputken kuntoa on vaikea tarkistaa.
Hybridi-iskujen vaara vesijohtoputkiin ei ole suuri - häiriöihin on varauduttu
Hybridivaikuttamisen näkökulmasta vesiputkia herkullisempi paikka iskeä olisi veden jakelun automaatiojärjestelmä, Sunela toteaa.
– Juuri siitä syystä automaatiojärjestelmät vesilaitoksilla on hyvin turvattuja varsinkin isoissa kaupungeissa. Helsingissäkin on hyvin moderni järjestelmä.
Sunelan mukaan vesilaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tehdä vesiturvallisuussuunnitelma riskien tunnistamiseksi.
– Vesilaitosten turvallisuus perustuu moniesteperiaatteeseen, jossa on monta eri kerrosta, jotka suojaavat erityisesti veden laatua, mutta myös jakelua.
Lue myös: Auto vajosi puoliksi kuoppaan, kun katu sortui alta – vesi tulvi kaduille putkirikon takia Helsingissä
Sunela kertoo, että isoimmissa kaupungeissa on vesitorneja tai muita isompia vesisäiliöitä, joissa on yleensä varastossa noin puolen vuorokauden normaalia vedenkäyttöä vastaava vesimäärä.
Paikallisilla vesilaitoksilla on myös varautumissuunnitelmat vedenjakeluun liittyvien häiriöiden varalta. Hätätilanteessa vettä voidaan jakaa vesilaitosten omilla ja esimerkiksi meijereiltä vuokrattavilla tankkiautoilla muun muassa toreilla, pihoilla ja kouluilla.