Asahi on suomalainen liikuntamuoto, jossa voimisteluliikkeet toteutetaan hengityksen tahtiin. Yksi asahin kehittäjistä ja valmentajista on sisätautien erikoislääkäri Yrjö Mähönen, joka on erikoistunut myös geriatriaan.
Asahin ovat kehittäneet neljä suomalaista liikunnan ja terveyden asiantuntijaa vuonna 2004. Ryhmän tavoitteena oli luoda sellainen terveysliikuntamuoto, joka sopisi kaikille suomalaisille ja ennaltaehkäisisi erilaisia sairauksia. Asahissa on yhdistetty nykylääketiedettä ja vaikutteita useista eri kulttuureista.
Sana asahi on japania ja tarkoittaa auringonnousua tai aamuaurinkoa. Sisätautien erikoislääkäri ja yksi asahin kehittäjistä, Yrjö Mähönen kertoo, että asahi voisi olla myös lyhenne lauseesta: Aamun Sarastaessa Alamme Harjoittaa Itseämme.
– Niin sanottujen sohvaperunoiden mukaan motivoiminen on tärkeää, ja sen takia asahin aloittamisen kynnys on tehty mahdollisimman matalaksi. Harrastuksen aloittaminen ei vaadi mitään erityisiä hankintoja, mitään alkeiskursseja ei tarvitse olla suoritettuna eikä tarvita kovaa kuntoakaan. Asahi-ryhmiin voi tulla mukaan milloin tahansa, vaikka keskellä kurssia mikäli ryhmään mahtuu, Mähönen kertoo.
Asahi perustuu keveisiin liikkeisiin, jotka ovat turvallisia. Kun liikkeet on oppinut, niitä voi harjoittaa myös itsenäisesti.
– Asahissa ollaan jalkeilla koko ajan. Emme istu emmekä ole pitkällämme, sillä ei ole tarkoitus saada meistä vuodepotilaita. Istuminen on vaarallista. Ihmisen ei tulisi istua kuin korkeintaan tunti kerrallaan, jonka jälkeen pitäisi jaloitella, sanoo Mähönen.
Asahi-menetelmässä on kolme erillistä tasoa, jotka ovat toisiaan muistuttavia liikuntasarjoja.
– Ensimmäinen taso on näistä kevein. Se ei sisällä mitään kehoa täräyttävää harjoitusta. Pelkästään tällä tasolla tehty säännöllinen harjoitteleminen on terveyttä edistävää, Mähönen kertoo.
– Tasot sisältävät neljä osiota: rentoutuminen, niska- ja hartiaseudun voimistelu, selän voimistelu sekä jalkojen tasapainoa kehittävä osio loppuvenyttelyiden kanssa. Näiden osioiden välissä tehdään tasausliikkeitä.
Asahi on täsmällistä terveysliikuntaa, jonka suunnittelussa on pyritty kuntouttamaan suomalaisten tavallisimpia terveysongelmia. Vaikka asahi on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi, on sillä silti selviä terveysvaikutuksia.
– Asahin harrastamiselle ei ole yläikärajaa, mutta lapset eivät tavallisesti jaksa lajia tämän rauhallisuuden takia. Asahi soveltuu lähes kaikille aikuisille, Mähönen kertoo.
– Rankkaa liikuntaa harrastavilla tämä toimii erittäin hyvin palauttavana harjoituksen. Työikäisillä asahi parantaa työergonomiaa ja stressiä. Vanhuksilla tämä auttaa kotona pärjäämisen edellytyksiin kuten jalkojen voimaan ja tasapainoon. Kaatumisriski voi vähentyä jopa puolella, kun tehdään sellaisia liikkeitä, joissa jalkojen lihasvoimia harjoitetaan tasapainoaistiin kytkettynä, Mähönen listaa.
Asahi voimistelussa ei ole haittavaikutuksia, joten se sopii vaikka nivelkulumista kärsiville. Harjoitteleminen täytyy aloittaa varovasti, mahdollisia kipeitä kohtia kuunnellen.
– Kudokset vahvistuvat, mutta eivät kulu. Harjoituksissa liikutaan hitaasti, hengitetään paljon mutta hallitusti, jolloin ei tapahdu ylihengittämistä. Samalla harjoitellaan myös palleahengitystä, jonka avulla voi lisätä keuhkojen hengitystilavuutta, Mähönen sanoo.
– Harjoituksen jälkeen tulee todella hyvä olo, siinä on tämän lajin suosion salaisuus, Mähönen kertoo.
Harjoitukset kestävät enintään tunnin, jonka aikana ihminen liikkuu lähes huomaamattaan. Liikunta on kevyttä mutta tehokasta, jonka jälkeen tulee rento ja iloisen hyvä olo, Mähönen lupaa. Asahissa on liikunnan lisäksi olennaisesti mukana sosiaalinen vuorovaikuttaminen ja kommunikoiminen.
Studio55.fi