Onko Suomi vihdoin tulossa ulos poterostaan mukaan vahvan ja muista riippumattoman Euroopan kehittämiseen? Pääministerin Sanna Marinin viime torstain selkeä tuki tälle varsinkin viime aikoina Euroopassa vahvistuneelle maanosan riippumattomuuden vaatimukselle kuulostaa raikkaasti muulta kuin täältä Itämeren takaa liian pitkään kuuluneelta yhdeltä ja yleispätevältä Ei! -sanalta, kirjoittaa MTV:n kolumnisti Helena Petäistö.
"L’autonomie stratégique", strateginen autonomia, on Ranskan lanseeraama käsite, joka on alkanut löytää vahvaa vastakaikua myös muualla Euroopassa ja kuuluu nyt myös EU-komission keskeisiin suuntaviivoihin.
Aktiivisesti ja väsymättä Euroopan eteenpäin viejänä esiintyvän presidentti Emmanuel Macronin taakkana on ollut edeltäjiensä jättämä painolasti siinä, että hänen ehdotustensa takana nähdään aina vain Ranska ketunhäntä kainalossa, tässä tapauksessa pyrkimys protektionismiin. Kuitenkaan yksikään Ranskan johtajista ei ole koskaan puolustanut yhtä paljon globalisaation hyötyjä kuin Macron.
Koronapandemian aikana Siperia on kuitenkin opettanut viimein kaikille, että Euroopan riippuvaisuus muista on mennyt aivan liian pitkälle. Se on vaarallista oli kyse sitten turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta tai teollisesta tuotannosta ja jakeluketjuista.
Moni asia onkin koronan myötä osoittautunut strategisesti liian tärkeäksi, että se voitaisiin jättää kokonaan muiden haltuun. Ensimmäinen herääminen tapahtui, kun huomattiin, että pandemiassa tarvittavia kasvomaskeja ei saanutkaan Euroopasta.