Helena Petäistön kolumni: Ranskan presidentinvaalit pandemian panttivankina – ministerien lomat ja maan uudistukset paloivat koronan torjuntaan

Tällä menolla vaalien toisella kierroksella ovat taas vastakkain Emmanuel Macron ja Marine Le Pen.

Elokuu on Manner-Euroopan tärkein lomakuukausi. Macron on tapansa mukaan mennyt Ranskan presidenttien useista kesäasunnoista ankeimpaan, Bregançonin puolustuslinnaan Välimeren rannalle. Siellä on hänen toisena presidenttikesänään rakennuttama ja totta kai niin kohuttu uima-allas, jonka reunalle hän kutsui neuvottelemaan Britannian silloisen pääministerin Theresa Mayn ja seuraavana kesänä Venäjän presidentti Vladimir Putinin. 

Tänä kesänä Bregançonin ainoa vieras on kutsumaton kuokkavieras, Madame Corona. Lomapaikan nimeksi onkin jo ehditty antaa Élysée sur Mer, mikä tarkoittaa, että työt pandemian kimpussa jatkuvat meren rannalla aivan kuin lomaa ei olisikaan. Erona ovat vain maisemat ja tietysti ateriat, jotka presidentti nauttii puolisonsa Brigitten kanssa Välimeren auringossa ja tähtitaivaan alla sekä taukoja varten uima-allas Élysée-palatsin puutarhan sijasta.

Puolen kuun maissa Bregançonissa kokoontuu maan virallinen, hallitusta neuvova terveyskomitea, eikä ministereillä ole lupaa lomailla ilman että työt ovat mukana. Sisäministeri Gérard Darmanin on katsonut parhaaksi ottaa lomaa vain yhden pitkän viikonlopun.

Pikee-Macron houkuttelee nuoria piikille

Tumma puku on sentään vaihtunut pikeepaidaksi, kun Macron on urakoinut nuorten suosimassa somessa kääntääkseen perinteistä mediaa huonosti seuraavien nuorten päät niin, että nämä ottaisivat rokotteet nopeasti. Macron on tunnetusti vakuuttava esiintyjä, joten vaikeassa tilanteessa hän on nyt päättänyt kääriä itse hihat ja vastata suoraan nuorten kysymyksiin.

Terveyspassi astuu voimaan huomenna maanantaina. Johtavien ranskalaisten virologien mukaan pandemiasta ei selvitä ilman 90-prosenttisesti rokotettua väestöä. Siksi Macron päätti määrätä terveyspassin ravintoloihin, kahviloihin, baareihin, museoihin, elokuviin, teatteriin ja kaikkiin yli 50 hengen tilaisuuksiin. Se lisäsikin heti rokottamista huomattavasti, ja tämän hetken rokotekattavuus on 60 prosentin luokkaa. Mutta kun delta-variantti leviää kuin häkä, on kilpajuoksu sen kanssa ankaraa. Ranskan tartuntaluvut ovat nyt pahimmillaan jopa 25 000 tapausta päivässä, sairaalat kuormittuvat, ja neljäs, aiempia äkäisempi aalto on jo täysillä päällä.

Lue myös: Ranskassa ja Thaimaassa mittavia koronatoimien vastaisia mielenosoituksia

Päinvastoin kuin Suomessa, Ranskassa koronavirus on siis jäädyttänyt päättäjien lomat. Lomien lisäksi jäissä on myös muu päätöksenteko. Kaikki aiemmin ohjelmoidut välttämättömät, mutta vaikeat ja jännitteitä lisäävät uudistukset, on tässä tilanteessa lykätty myöhempään. Niihin kuuluu ennen kaikkea tuikitärkeä eläkeuudistus, jota lykätään jo toista kertaa. Tosin kukaan maan aiemmista johtajista ei ole näin lähellä presidentinvaaleja pukahtanut enää yhtään mistään kansalaisia ärsyttävistä uudistuksista, mutta vielä alkukesästä Macron uhkasi eläkeuudistuksella. Mutta sitten tielle pelmahti delta-pirulainen. 

Syksyn ohjelmassa on vielä sentään uuden investointisuunnitelman laatiminen maasta paenneiden keskeisten teollisuudenalojen palauttamiseksi. Mutta se on huomattavasti helpompi toteutettava kuin tulenarka eläkeuudistus, joten se saattaa vielä onnistua koronasta huolimatta. Macronin päämääränä on esiintyä vaalikampanjassaan rohkeana Ranskan uudistajana.

Vaalihuuma tiessään

Sen sijaan varsinaisen presidenttipelin korona on tainnuttanut kuin nukutuspiikki maassa, jossa mikään ei tavallisesti herätä yhtä suuria intohimoja kuin tämä demokraattisen ”monarkin” valinta viiden vuoden välein. Nyt kuitenkin sekä Ranskan perinteisillä maltillisella oikeistolla että vasemmistolla on niin käsittämätön tilanne, ettei niillä ole vielä edes ehdokasta maan tärkeimpään virkaan ohjelmasta puhumattakaan. Sekin on ennennäkemätöntä pandemian ohella.

Kevään aluevaalien tuloksena maltillisella oikeistolla on yhä valittavanaan joko Les Républicains eli tasavaltalaispuolueesta irrallaan ehdokkuutensa julistanut vaalien ääniharava, tuttu ja turvallinen pohjoisen poika Xavier Bertrand, viime viikolla ehdokkuuspyrkimyksensä vahvistanut Valérie Pécresse, daami Versailles’sta, sekä Lyonin alueen ääniharava, porukan oikeistolaisin Laurent Waquiez, joka vielä empi ehdokkuuttaan. EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier sen sijaan on ilmoittanut selväsanaisesti halukkuutensa kisaan. Kukaan heistä ei kauheasti innosta ranskiksia, ja maltillisen oikeiston suosituin hahmo, Macronin entinen pääministeri Édouard Philippe ei halua asettua ehdolle Macronia vastaan.

Vasemmistolla ja vihreillä on tilanne vieläkin kehnompi. Yhteisestä ehdokkaasta ei päästä sopuun, eikä yksikään kilpailijoista, ei edes viimeksi hyvin menestynyt äärivasemmiston änkyrä Jean-Luc Mélenchon, ei sosialistien daami, Pariisin pormestari Anne Hidalgo, eikä vihreiden väritön Yannick Jadot yllä edes kohtuullisiin kannatuslukuihin.

Kesäkuun lopun mielipidemittauksien mukaan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänet jakautuisivat niin, että Macron saisi 31 prosenttia, Le Pen 25, Bertrand 14, Wauquiez 12, Pécresse 11, Mélenchon 10, Jadot 7 ja hännänhuippuna Hidalgo 5 prosenttia. Ratkaisevalle toiselle kierrokselle jäisivät siis Macron ja Le Pen, ja kisa ratkeaisi tuloksin 60-40 Macronin hyväksi.

Passin vastustus kiihtyy

Mutta pandemia voi todellakin aiheuttaa vielä monenmoisia yllätyksiä ennen kuin toukokuussa ollaan. Vaikka – päinvastoin kuin keltaliivien liikehdinnässä – kansalaisten selvä enemmistö on terveyspassin takana, voi sen sinnikäs vastustaminen aiheuttaa räjähdyksen. Tänä lauantaina mielenosoitukset toivat kadulle yhteensä 237 000 henkeä eri puolilla Ranskaa, erityisesti maan edteläosassa. Kyseessä on neljäs peräkkäinen viikonloppu, ja joka kerta osanottajamäärä on noussut. Määrä ei ole vieläkään erityisen suuri maassa, jossa mielenosoitukset koulu-uudistusta vastaan saavat mukaansa yli miljoona henkeä.

Mutta huolestuttava tilanne kyllä on. Tähän asti porukka on ollut sekoitus äärioikeiston ja äärivasemmiston edustajia sekä Macronin vastustajia, joita kaikkia vaivaa myös koronaväsymys useiden tiukkojen koronasulkujen jälkeen. Mielenosoitukset ovat toistaiseksi sujuneet aika rauhallisesti, mutta tällainen sekoitus saattaa olla erittäin räjähdysaltis. Mielenosoittajien enemmistö on ollut pääasiassa kaupunkilaisia, vaikka muuten Ranskan rokotusten vastustajat ovat enimmäkseen maaseudulta, etelästä ja alhaisen koulutustason edustajia.

Letkaukset kuriin

Macronin vähän ylimieliseltä kuulostava letkautus, että ikävä kyllä virus viis veisaa mielenosoittajista, tuskin ainakaan laski mekkalointihaluja. Viisasta se ei ollut, kun olisi todella pitänyt kaikin tavoin varoa, etteivät keltaliivit eivätkä anarkistit vain provosoituisi palaamaan kadulle rokotusvastaisten tueksi lietsomaan väkivaltaisuuksia ja aiheuttamaan tuhoja.

Presidenttikisan alla sekä maltillinen oikeisto että vasemmisto ovat varoneet arvostelemasta Macronin tiukentuneita toimia tietäessään, että niillä on kansan enemmistön tuki. Mutta kumpikaan taho ei ole myöskään antanut tukeaan Macronin rokotepolitiikalle. Siinä vaalienalusaika valitettavasti näkyy, että jopa tällaisessa pandemiatilanteessa ranskalaisten yhteinen etu saa jää puolueen edun kanssa toiseksi.

Ai niin, olympiamitaleita tuli 32, ja kisat kruunasi vielä eilen lentopallojoukkueen saavuttama kulta venäläisiä vastaan. Ei uskoisi, että juuri joukkuelajeissa ranskalaisurheilijat ovat aina vahvimmillaan. Heistä kannattaisi koko Gallian kansan ottaa oppia ja puhaltaa yhteen hiileen koronavirusta vastaan.