Helena Petäistön kolumni: Ukrainan sota paljasti kaksi karua tosiasiaa Euroopasta – yhteinen puolustus on aivokuollut

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on paljastanut kaksi karua tosiasiaa: Eurooppa ei kykene pitkittyneeseen sotaan, vaan on yhä täysin riippuvainen Yhdysvalloista. Kaiken kukkuraksi sota ei ole lainkaan edistänyt Euroopan yhteistä puolustusta, vaan päinvastoin loitontanut tavoitetta aina vain kauemmaksi.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron aiheutti myrskyn vuonna 2019 sanomalla, että Nato on aivokuollut. Kuitenkin hän vain sanoi ääneen silloisen asiantilan.

Jo presidentti Barack Obaman aikana Yhdysvallat oli irroittautunut Euroopasta ja suuntautunut Aasiaan, mutta presidentti Donald Trump teki asian niin selväksi, ettei Naton viidenteen artiklaan voinut kukaan enää luottaa.  Loppusilauksen teki puolustusliiton strategisesti tärkeän jäsenen, Turkin, presidentti Recep Tayyip Erdogan yhteistyöllään Naton vihollisen, Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Mutta Putinin hyökkäys Ukrainaan muutti kaiken. Yhdysvallat palasi koko voimallaan Eurooppaan prsidentti Joe Bidenin johdolla ja näytti täällä kaapin paikan. Nato-asiantuntjat palasivat hoviin Washingtonissa, ja Aasia-ekspertit työnnettiin taka-alalle.

krainan sodan ansiosta Yhdysvaltain kaaosmainen ja häpeällinen vetäytyminen Afganistanista on nyt unohdettu. Tällä kertaa Yhdysvaltain voimannäyttö on vakuuttavaa. 

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

7:17
Katso myös: Venäläistutkijan mukaan Ukrainan sota voi kestää vielä parikin vuotta.

USA:n tuki ratkaisevaa

Luvut puhuvat puolestaan. Arvostettu saksalainen maailmantalouden tutkimuslaitos Institut für Weltwirtschaft on laskenut, että yhdeksän sotakuukauden aikana Yhdysvaltain sotilasapu Ukrainalle on ollut 25 mljardia euroa, Britannian 4 miljardia, Puolan 1,8 miljardia, Saksan 1,2 miljardia ja Ranskan 233 miljoonaa euroa.

Selvää on, että ilman Yhdysvaltain massiivista panostusta Ukraina ei olisi voinut mitenkään saavuttaa nykyistä sotamenestystä.

Nyt on lopullisesti vahvistettu se tosiseikka – jos sitä joku vielä epäili – että ainoastaan Nato ja Yhdysvallat kykenevät antamaan riittävän suojan Euroopalle.

Mutta samalla kun Yhdysvallat on joutunut tulemaan jälleen kerran Euroopan avuksi, se on tahtomattaan vetänyt mattoa Euroopan orastavan oman puolustuksen jalkojen alta. Nyt on nähty ihan käytännössä, ettei Euroopalla ole kapasiteettia käydä pitkään kestävää sotaa.

Ranskaa, jonka puolustusta on pidetty Britannian EU-eron jälkeen unionin vahvimpana, syytetään nyt siitä, että se antaa aivan liian vähän apua liian myöhään. Ei ole kovin vakuuttavaa maalle, joka haluaa esiintyä eurooppalaisen puolustuksen veturivaltiona, jäädä sotilaallisessa avunannossa 11. tilalle.

Ranskalta heikkoa esimerkkiä

Valitettavasti Ranskan sotilasjohto on saanut antaa varoituksia maan varustelutason uhkaavasta laskusta kuuroille korville aina kylmän sodan loppumisesta lähtien. Tällä hetkellä maassa, jossa oli esimerkiksi yli 300 hävittäjäkonetta kylmän sodan lopussa, on niitä enää alle 200.

Vertailun vuoksi Natosta vuotaneen raportin mukaan mahtava Saksa saa kylläkin enää vain 38 hävittäjää ilmaan. Mutta Ranskakin tuudittautui lähes kaikkien muiden mukana kylmän sodan loppumisen jälkeiseen lännen voittokulkuun ilman idän vaaraa. Se ei kuunnellut upseereitaan niinkuin Suomessa onneksi tehtiin, vaan halusi netota kylmän sodan loppumisen hyödyt. 

Euroopan suvereniteetin ja europpalaisen puolustuksen visionäärinä Ranskan jos jonkun olisi pitänyt näyttää muille esimerkkiä. Mutta kaiken kukkuraksi presidentti Emmanuel Macronin puheet siitä, ettei Venäjää saa nöyryyttää ja ettei ydinasevalta Ranska vastaisi muuten kuin perinteisillä aseilla, jos Venäjä käyttäisi ydinasettaan Ukrainassa, murensivat entisestään maan uskottavuutta Euroopan yhteisen puolustuksen ajajana etenkin Itä-Euroopan maissa.

Saksan täyskäännös

Macronin kaavailut Euroopan yhteisestä puolustuksesta Naton täydentäjänä kaikuvat nyt kuuroille korville Puolassa ja Baltian maissa, vaikka vielä keväällä Versailles’n EU-huippukokouksessa päästiin sopuun siitä, että kaikki jäsenmaat nostavat puolustusbudjettiaan.

Saksa, jota Trump sätti vapaamatkustamisesta, teki uskomattoman täyskäännöksen panemalla yhtäkkiä 100 miljardia euroa puolustusbudjettiinsa. Venäjän hyökkäyksen ansiosta jo aivokuolleena pidetty Nato on taas palanut alkujuurilleen historialliseen tehtäväänsä suojella Moskovan uhkaa vastaan.

Suomen ja Ruotsin mukana kaksi EU-maata lisää on liittymässä Natoon,  ja Suomen tavoin myös Saksa tekee hävittäjähankintansa Yhdysvalloista. Se, ja aseostot Israelista eurooppalaisten aseiden sijasta, on osaltaan syössyt Ranskan ja Saksan suhteet yhteen pahimmista kriiseistä EU:n kahden veturivaltion välillä. 

Euroopan kannalta tilanne on enemmän kuin huolestuttava. Euroopan on nimittäin aivan välttämättä saatava itselleen oma puolustus, sillä kuka tietää, milloin uusi Trump nousee valtaan Atlantin takana. Missään tapauksessa Yhdysvaltain varaan ei voi enää eikä todellakaan ikuisesti laskea.

Mutta ilman Saksan ja Ranskan yhteistyötä Euroopan yhteinen puolustus onkin valitettavasti nyt se, jota voi syystä pitää aivokuolleena. Macronin lanseeraama kunnianhimoinen käsite Euroopan strategisesta autonomiasta on lentänyt Ukrainan sodan myötä kuin tuhka tuuleen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja