SM-liigan puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien toiminut Heikki Hiltunen ei jatka tehtävässään. Hiltunen kertoi päätöksensä taustoista MTV Urheilulle.
LUE MYÖS: SM-liigaseura vastaa: Tämä on hyllytetyn kohukaksikon tilanne – uusi nimi sisään
Hiltunen jätti jo aiemmin syksyllä pestinsä Sportin puheenjohtajana ja nyt yli kahdeksan vuoden SM-liigan puheenjohtajuuden jälkeen Hiltunen on päättänyt, ettei hän aio hakea jatkokautta tehtävässään.
– Siinä on paljon saatu aikaan ja menty eteenpäin niissä asioissa, mitä on aikanaan halunnut tulla edistämään. Jätin Sportin loppukesästä pois ja siviilipuolen töissä on entistä enemmän kansainvälistä matkustamista. Vähän priorisointia, että mihin käyttää vähää vapaa-aikaani. Koin, että nyt on hyvä hetki antaa tilaa uudelle puheenjohtajalle ja hallitukselle, Hiltunen perustelee MTV Urheilulle.
– Ajoitus oli sopiva tässä vaiheessa. Saimme sarjamuodon valmiiksi ja aikaisemmat uudistukset siihen tilanteeseen, että nyt voi jatkaa seuraavaan evoluutiovaiheeseen. Silloin on aina hyvä ottaa uutta voimaa ja energiaa tekemään niitä asioita.
Jatkossa Hiltunen aikoo keskittyä entistä vahvemmin siviilityöhönsä iLoqin toimitusjohtajana.
Hiltunen myöntää kokeneensa jo pidemmän aikaa kypsyneen päätöksensä aikana pientä luopumisen tuskaa. Hän ei kuitenkaan kokonaan jätä jääkiekkoa taakseen, sillä hän jatkaa yhä Jääkiekkoliiton liittovaltuustossa.
"Liiga-tuote on hyvässä suosiossa"
Kahdeksassa vuodessa SM-liiga on ehtinyt muuttua merkittävästi. Hiltunen on pyrkinyt puheenjohtajakaudellaan tuomaan SM-liigan sisäpuolelle hyvää hallintomallia Liigan hallitus- ja osakastyöskentelyyn.
Lisäksi Hiltunen nostaa yhdeksi onnistumisekseen SM-liigan merkittävästi kasvaneen näkyvyyden.
– Olemme saaneet paljon digitalisaatiota aikaan, mitä silloin, kun minä tulin, ei ollut. Nyt meillä on hieno IPTV-tuote, meillä on perjantai-illan ottelut ja näkyvyys on kasvanut merkittävästi niin IPTV:n kuin sosiaalisen mediankin puolella. Liigan brändinäkyvyys ja tunnettuus. Yleisömäärät, korona-ajat olivat vaikeita ja lama-ajatkin, mutta selvästi Liiga-tuote on hyvässä suosiossa, Hiltunen listaa.
Myös yhteistyö seurojen kanssa on toiminut Hiltusen mukaan hyvin.
– Vaikka meillä on 16 hyvinkin erilaisissa tiloissa olevaa seuraa, niin kuitenkin yhteistyö SM-liigan sisällä on toiminut hyvin ja ollut avointa. Vaikka välillä totta kai on haasteita ja eri näkemyksiä, olemme kuitenkin pystyneet tekemään näitä uudistuksia lopulta yhteisymmärryksessä ilman äänestyksiä ja yhdessä tuumin. Ne ovat isoja asioita, Hiltunen sanoo.
LUE MYÖS: Jokereilta huima veto illan kärkipeliin
Hiltusen aikakaudella SM-liigakarsinnat tekivät paluun pitkän keskustelun ja odotuksen päätteeksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n selvitys SM-liigan toiminnasta on kuitenkin yhä kesken, mutta Hiltunen uskoo, että sarjauudistus on tehty kaikkien sääntöjen mukaisesti.
– Sarjamuotoasia oli iso. Meillä on edelleen kesken tietysti se KKV:n selvitys. Olen luottavainen, että siinä on asiat tehty viimeisen kahden vuoden aikana niin hyvin kuin ne voidaan asiantuntijoiden kanssa Suomessa tehdä. Ollaan käytetty parasta osaamista. Olen luottavainen, että siltä osinkin asia olisi tehty, ettei se ole millään tavalla ristiriidassa kilpailuoikeuden ja -markkinoiden kanssa, Hiltunen sanoo.
"Tiesin, että tässä tulee paljon kritiikkiä"
Hiltunen on saanut pitkän puheenjohtajakautensa aikana paikoin kovaakin kritiikkiä osakseen. Häneen ja SM-liigaan kohdistunut kritiikki on ollut erittäin voimakasta etenkin muutaman viime vuoden aikana, kun keskustelu SM-liigan sarjajärjestelmä alkoi ottaa entistä kovempia kierroksia.
Hiltunen myöntää, että häneen kohdistunut kritiikki on tuntunut aika ajoin pahalta.
– Ei se kivaa ole. Varsinkin läheiset ovat siitä joissain vaiheessa joutuneet kärsimään, kun oma nimi on nostettu erilaisissa asioissa pinnalle ilman välttämättä mitään faktoja. Joskus sitä on käytetty vähän liikaakin hyväksi. Aika paljon on heitelty erilaisia ”totuuksia”, jotka eivät kyllä ole totuuksia välttämättä olleet, Hiltunen toteaa.
Pelin henki on kuitenkin ollut alusta alkaen Hiltuselle selvä. Hän tiesi jo SM-liigan puheenjohtajapestiin hypätessään, ettei kritiikiltä voi välttyä.
– Meillä on ehkä neljä miljoonaa seuraajaa kauden aikana, niin mielipiteitä ja näkemyksiä on paljon. Minulla on hyvä omatunto siitä, että olen pyrkinyt asettamaan aina SM-liigan edun edelle ja vienyt SM-liigaa kokonaisena eteenpäin. Olen tiennyt, että ne asiat, joita on tehty, niin totuus on ollut siellä omassa tekemisessä ja omassa yhteisössä, Hiltunen sanoo.
– Näissä tehtävissä pitää se peli kestää. En ole siitä saanut haavoja itselleni millään tavalla. Olen hyväksynyt sen. Olen lähtenyt siitä, että asiat ovat asioita ja niitä johdetaan parhaan kyvyn mukaan ja viedään eteenpäin. En ole ottanut ulkopuolen palautteesta kritiikistä itseeni, Hiltunen sanoo.
LUE MYÖS: Ilvekseltä ja Tapparalta jyrkkä kannanotto Tampereen derbyn hulinoihin
Hiltunen on omien sanojensa mukaan seurannut häneen kohdistuvaa kritiikkiä herkällä korvalla ja pysynyt hereillä siitä, mitä hänestä kirjoitetaan tai sanotaan, jotta pysyisi ympärillään vallinneesta tilanteesta mahdollisimman hyvin kärryillä. Kritiikin hän sanoo ottaneensa aina tervetulleena vastaan – varsinkin, jos se on ollut rakentavaa.
– Joskus se menee vähän yli ja henkilökohtaisuuksiin. Toivoisin, ettei mustamaalattaisi ihmisiä huhujen pohjalta. Se on ollut sellainen negatiivinen asia. Yleensä on ollut hieno toimia median kanssa ja koen, että se on mennyt asiallisesti.
Yksi suurimmista kritiikinaiheista on liittynyt Hiltusen kaksoisrooliin SM-liigan ja Sportin puheenjohtajana. Ennen kuin SM-liiga avattiin, monet kritisoivat Hiltusen suojelevan päätöksillään Sportin tulevaisuutta ja asemaa SM-liigassa.
Hiltunen korostaa, että on aina ajatellut vain ja ainoastaan SM-liigan etua toimiessaan sarjan puheenjohtajana.
– Olen aina halunnut SM-liigan parasta. Kun tulin SM-liigaan, tulin suljettuun liigaan. Totesin silloin julkisesti, että olen avoimen liigan kannattaja, Hiltunen muistuttaa.
– Vaikka julkisuudessa on paljon sanottu, että olisin pienten seurojen ja Sportin asioita ajanut, niin voin sanoa hyvällä omatunnolla, että kun olen ollut SM-liigan puheenjohtajana, niin valitettavasti Sport on kärsinyt siitä eniten. Olen aina ollut SM-liigahattu päässä, enkä ajanut Sportin etua siinä. Se on ollut minulle tietoinen valinta, että näissä luottamustehtävissä pitää katsoa koko asian yli, eikä priorisoida sitä omaa seuraa.
Hiltunen toivoo tulevien hallituksen jäsenien pyrkivän asettumaan oman seuraintressinsä yläpuolelle ja katsomaan tilannetta katsomaan koko suomalaisen ammattijääkiekkoilun edun puolesta.
– Siinä minulla on puhdas omatunto.
Sarjajärjestelmän uudistus oli raskas prosessi
Hiltusen puheenjohtajakauden raskain ja pisin prosessi oli SM-liigan sarjajärjestelmäuudistus, jota hierottiin pitkään ja hartaasti Liigan sisällä.
Täksi kaudeksi uudistus otettiin käyttöön, kun nousukarsinnat tekevät keväällä paluun. SM-liiga on siis vihdoin auki.
Prosessi karsintojen palauttamiseksi on ollut pitkä ja vaatinut eri tahoilta kompromissejakin. Vaikka päätös on SM-liigan ja Mestiksen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen merkittävä ja askel oikeaan suuntaan, myöntää Hiltunen pitkän prosessin olleen puheenjohtajapestin vaikein paikka.
Varsinkin SM-liigan ulkopuolelta tullut julkinen paine teki prosessista erityisen raskaan.
– Siinä on ollut hirveästi mielenkiintoa julkisuudessa, paljon erilaisia mielipiteitä ja polemiikkia. Siellä on mielestäni pyritty käyttämään myös aika paljon julkista paineistamista SM-liigan suuntaan tehdä päätöksiä ja ohjata päätöksiä. Olemme pitäneet pään kylmänä, tehneet päätöksiä ja saaneet koko yhteisön hyväksymään ne päätökset Liigan sisällä. Se on ollut vaikea ja raskas prosessi kaiken kaikkiaan, Hiltunen sanoo.
– Toisaalta ajattelen aina kuitenkin niin, että näistä prosesseista kuitenkin oppii. Se on ollut mielenkiintoinen matka jälkeenpäin ajateltuna, mutta ne pitkät päivät ja yöt, joita siinä on töitä tehty, olivat aika raskaita ja veivät paljon energiaa ja aikaa.
Markkinakoko rajoittavana tekijänä
Vaikka SM-liiga on vihdoin auki, on koko sarja tällä hetkellä jonkinlaisessa välitilassa. SM-liiga on tällä hetkellä seuramäärältään isompi kuin koskaan, kun peräti 16 joukkuetta taistelee tällä kaudella mestaruudesta.
Suuri joukkuemäärä on entisestään kiihdyttänyt keskustelua sarjan tasosta. Riittääkö Suomessa tarpeeksi laadukkaita pelaajia laadukkaaseen 16 joukkueen pääsarjaan?
On selvää, että SM-liiga on pudonnut vuosien varrella Euroopan sarjahierarkiassa alaspäin. Ennen SM-liiga oli aivan Euroopan kärkisarjoja, mutta nyt Sveitsi ja SHL ovat ajaneet selvästi Suomen ohi. Myös Saksan ja Tshekin liigat ovat nousseet SM-liigan rinnalle – elleivät jopa ohi.
LUE MYÖS: Kärpät kriisin partaalla? Seurasta räväkkä kannanotto: "Kukaan ei tosiaan puhuisi"
SM-liigaseurojen maksukyky ei ole pysynyt muiden huippusarjojen tasolla. SM-liigan vetovoimakin eurooppalaisten ja Pohjois-Amerikasta saapuvien pelaajien silmissä on laskenut merkittävästi ja liigaan on entistä vaikeampi houkutella laadukkaita pelaajia.
Hiltunen nostaakin juuri kansainvälisen pelaajamarkkinakilpailun SM-liigan tärkeäksi keskittymis- ja kehityskohteeksi.
– Siellä meillä kyllä riittää haasteita jatkossakin, että millä tavalla tästä pienestä markkinasta saataisiin enemmän mahdollisuuksia rakentaa Euroopan huipputason jääkiekkojoukkueita SM-liigaan ja saataisiin pidettyä hyvät pelaajat ja paluumuuttajat Suomeen. Nämä haasteet ovat isoja, Hiltunen korostaa.
– Siinä on verotusteknisiä asioita, mutta itse näen niin, että meidän markkinakokomme on rajoittava tekijä. Se asettaa meille haasteita. Miten meillä riittää mahdollisuus kilpailla täyttä ammattilaisurheilua vastaan ja pitää ne huiput, jotka tekevät ammatikseen tätä? Hiltunen pohtii.
"Evoluution pitää jatkua"
Avoin SM-liiga on askel oikeaan suuntaan, mutta tekemistä riittää vielä rutkasti. Hiltunen toivoo, että uusi puheenjohtaja ja hallitus jatkavat kehitystyötä, jotta SM-liigan sarjajärjestelmä palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla suomalaista jääkiekkoa ja suomalaisia seuroja.
Hiltunen toivoo uudelle puheenjohtajalle ja hallitukselle työrauhaa ja rohkeutta viedä asioita rohkeasti eteenpäin, koska sarjan kehityksen on jatkuttava.
– Itse uskon siihen, että evoluution pitää jatkua. On tärkeä asia, että evoluutio jatkuu. Sen pitää jatkua, eikä se saa pysähtyä, Hiltunen painottaa.
Hiltusella onkin selkeä mielipide siihen, miten SM-liigan sarjajärjestelmää kannattaisi viedä eteenpäin.
– Sen evoluution pitää tapahtua niin, että tämä sarjamuoto kehittyy toivottavasti kahdeksi ammattilaissarjaksi, jossa olisi suora nouseminen ja putoaminen mahdollista. Se tilanne, että joudutaan karsimaan ja ottamaan riskejä, noustaanko ja toiseen suuntaan, niin kuin nähdään, aiheuttaa seuroille kohtuuttoman kovia talouspaineita, Hiltunen pamauttaa.
– Haluaisin, että Suomessa olisi 20 ammattilaisjoukkuetta. En usko, että paljon enempää pystymme meidän olosuhteissamme rakentamaan. Ja että meillä olisi selkeä nousu ja putoaminen. Näkisin, että fiksumpi tapa olisi tehdä se ilman karsintoja kuin karsintojen kanssa.
Hiltusella on yksi suuri huoli, joka on osin vaikuttanut hänen päätökseensä jättää tehtävänsä SM-liigan puheenjohtajana. Se huolenaihe on Suomen pieni markkina.
– Suomen markkina on niin pieni, että meidän pitäisi löytää ja ajaa suomalaisena jääkiekkoliittona ja Suomen jääkiekkoammattilaisten edustajana myös eurooppalaista liigatason kiekkoilua, jossa pelaisivat Euroopan parhaat seurat jollain aikajänteellä. Silloin markkina-alue olisi riittävän iso ja voisimme saada jatkuvasti Suomeen pelaamaan esikuvina niitä huippuammattilaisia viikoittain, eikä vain CHL-peleissä tai MM-kisoissa, Hiltunen sanoo.
LUE MYÖS: Karri Kivi "monttu auki" SM-liigasensaatiosta – yllätys koitti myös helsinkiläisessä kaupassa
Hiltunen penää suomalaisilta jääkiekkopäättäjiltä rohkeutta, jotta Suomi ja SM-liiga eivät jäisi jälkeen jatkuvasti kehittyvässä jääkiekkomaailmassa.
– En usko sen toimivan, että pyrkisimme pitämään nykyisen tilanteen ja suojelemaan markkinaa. Kannattaisi olla rohkea ja miettiä, millä tavalla suomalainen jääkiekkoammattilaisurheilu pystyisi olemaan osa kansainvälistä huippu-urheilua muutenkin kuin niin, että kaikki pelaajat lähtevät ulkomaille pelaamaan ammattilaisiksi, vaan että he voisivat pelata myös täällä kotimaisissa seuroissa, jotta he voisivat toimia arjen esikuvina nuorille lapsille, jotka tulevat lajin pariin.
Hiltusen mukaan keskustelu on tällä hetkellä ollut välillä vähän liian paikallista ja pyörinyt liikaa puhtaasti SM-liigan ja Suomen sarjajärjestelmän ympärillä.
– Se on tärkeä asia, mutta huoleni on siinä, että kun näemme jo nyt, ettemme pysty oikein kilpailemaan niistä huippupelaajista, niin vaikka miten muuttaisimme sarjamuotoa, niin raha tässä markkinassa ei hirveästi kasva.
– Tiedämme, että olemme kertaluokkaa jäljessä meidän pääkilpailijamaitamme seuroina. Liiketoiminnan kasvattaminen vaatii paljon isompia liikkeitä, millä rahoitettaisiin pelaajapolkua, nuorisokiekkoa ja harrastustoimintaakin. Sen takia meillä on isoja haasteita suomalaisessa kiekossa seuraavan kymmenen vuoden sisällä, Hiltunen povaa.