Suomen Jääkiekkoliiton liittovaltuusto valitsee tulevana lauantaina liitolle uuden puheenjohtajan kaksivuotiskaudelle 2024–25. Jukka Toivakan vetäydyttyä kisasta kaksi päivää ennen vaalia valinta tullaan tekemään Heikki Hietasen ja Erkka Westerlundin välillä. MTV Urheilu kysyi vaalin alla ehdokkaiden näkemyksiä Suomi-kiekon nykytilaan ja tulevaisuuteen liittyen.
LUE MYÖS: Pelaajayhdistys uhkaa SM-liigaa oikeustoimilla: "Jos tähän ei yhteistyössä päästä"
LUE MYÖS: MTV Urheilu kysyi, SM-liiga vastasi – tässä nousijaehdokkaan kaipaamat faktat
Aika puheenjohtajavaalille on sikäli mielenkiintoinen, että keskustelu Suomi-kiekon suunnasta on käynyt viime viikkoina kuumempana kuin aikoihin. SM-liigan tiedotettua lokakuussa liigakarsintojen palauttamisesta keväästä 2025 alkaen ajankohtaiseksi tuli myös tarkastella Liigan ja liiton välistä yhteistyösopimusta uudelleen.
Nykyinen sopimus on solmittu viisi vuotta sitten, ja se tuli voimaan heinäkuussa 2019. Sopimuksessa käsitellään muun muassa ylimpien sarjatasojen järjestämistä.
– Yhteistyö Liigan ja Mestiksen kohdalla tulee vääjäämättä nyt agendalle heti tässä ensi vuoden alussa viimeistään. Liiton näkökulmasta tärkein muutos on jo saavutettu, eli liigakarsinnat palautetaan ja Liiga on avoin jatkossa kaikille, joilla pelillisesti kulkee. Totta kai siinä on tiettyjä muita kriteerejä, mutta ne koskevat myös Liigassa jo sisällä olevia joukkueita. Kriteerien pitää olla läpinäkyviä ja selkeitä. Sitä työtä nyt aletaan tekemään, Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Hietanen sanoo.
Sekä Hietanen että Westerlund korostavat, että tulevien päätösten ja muutosten on palveltava koko suomalaista jääkiekkoa .
– Tällä hetkellä meillä on isoja seuroja, joilla on isompia tavoitteita, mutta toinen puoli, mikä pitää huomioida, on se, että meillä on eri puolella Suomea mahdollisuus tarjota meidän nuorillemme mahdollisuus kasvaa ammattilaisuuteen jääkiekossa. Täytyy siis pitää huolta siitä, että meillä on paljon hyviä pienempiäkin seuroja, jotka tekevät arvokasta työtä omalla toiminta-alueellaan. Sitä kautta täyyy varmistaa, että myös se toinen sarjataso on mahdollisimman hyvä ja ennen kaikkea toimintakykyinen. Jos me tällä hetkellä mietimme Mestistä, se on henkihieverissä, Westerlund sanoo.
– Pitäisi löytää vähän laajempia yhteisiä tavoitteita siitä, mitä me ollaan tekemässä, ja saada ajatuskulmaa pois siitä, miten mahdolliset muutokset parantavat tai heikentävät juuri minun seurani tai meidän seuramme tilannetta. Yksi tällainen tavoite on ollut tietenkin koko ajan kansainvälinen menestys, ja kyllä meidän silloin kannattaa rakentaa meidän ykkössarjamme niin, että se tukisi mahdollisimman paljon kansainvälistä menestystä. Liigan pitää olla niin hyvä sarja, että saisimme hyvät mahdollisuudet, ja totta kai myös mielenkiinto sarjaa kohtaan nousee, mitä kovempi se on.
Oman edun tavoittelu on monissa yhteyksissä yhdistetty erityisesti Liigan nykyiseen osakasmalliin, jossa kaikki 15 liigaseuraa ovat myös Liigan osakkaita, mutta Westerlundin mukaan ilmiö on kaikkea muuta kuin uusi.
– Olen nähnyt tämän pienempien seurojen näkövinkkelistä ja isompien seurojen näkövinkkelistä tässä vuosikymmenten varrella. Siinä tulee vahvasti se seuran oma etu, koska talous on kovilla ja talous asettaa raamit toiminnalle. Olemme koko ajan siinä äärirajoilla. Pienetkin muutokset saattavat heilauttaa seurojen budjetteja, jolloin lähtökohta on se, että jokainen haluaa vähän suojella omaa reviiriään.
Urheilullisuus edellä – taloutta unohtamatta
4:26
Hietasen mukaan se, miten sarjat tulevaisuudessa järjestetään, on suomalaisen huippukiekon näkökulmasta täysin keskeinen asia. Hän korostaa, että asioita on katsottava erityisesti pitkällä aikavälillä – kuluvan vuosikymmenen loppuun ja seuraavan vuosikymmenen alkuun ulottuvalla tarkastelulla.
– Se keskustelu on nyt avattava, että onko meillä sitten tämä A+B-liigamalli vai mikä, mutta meidän pitää nähdä vähän pidemmälle. Se on tärkeää suomalaisen pelaajakehityksen näkökulmasta – yhtä lailla kuin se, että miten meillä pelataan U20- ja U18-sarjat tulevaisuudessa. Henkilökohtaisesti näen, että kilpailu on palautettava myös sinne, että ne palvelevat parhaiten pelaajakehitystä. Kokonaisuus – Liiga, Mestis, U20- ja U18-sarjojen tulevaisuuden osalta – on ihan ykkösasia, kun puhutaan huippukiekosta, Hietanen sanoo.
– Samoin kuin se, että liitto on aloittanut toimenpiteet Naisten Liigan kehittämiseksi, ja siinä olisi liigaseuroilla iso rooli otettavana, koska heillä on jo valmis organisaatio olemassa, joka pystyy auttamaan naisten liigajoukkueita. Siellä on osaamista markkinoinnista, viestinnästä ja myynnistä. Oman imagonsa kirkastamiseksi olisi tärkeää, että isot liigaseurat ottaisivat myös naisten jääkiekon vahvasti siipiensä suojaan tavalla tai toisella. Ei niiden tarvitse alkaa taloutta pyörittää, mutta vähintään se, että pystyvät tukitoimillaan parantamaan naiskiekon edellytyksiä omilla paikkakunnillaan.
Miehissä uutta sarjajärjestelmää hahmoteltaessa molemmat puhuvat aidon kilpailullisuuden puolesta – taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Nousu Mestiksestä Liigaan on nykytilanteessa taloudellisesti massiivinen ponnistus, mutta yhtä lailla sarjaporrasta alas putoaminen tarkoittaisi dramaattista muutosta nykyisen liigaseuran toimintaympäristöön.
– Annetaan se mahdollisuus toisessa sarjassa pelaavalle nousta pääsarjaan. Aito kilpailullisuus. Vaikka se asettaa vaatimuksia talouspuolelle, jos sarjat vaihtuvat, tämä on urheilua ja urheilun asiat pitäisi olla ne ensimmäiset asiat, joiden perusteella tehdään päätöksiä, Westerlund sanoo.
– Kaikki seurat ovat liiton jäsenseuroja. Se, mikä logo on pelipaidassa, ei saa ratkaista, miten jotain asiaa ollaan viemässä eteenpäin. Sen pitää olla tasapuolista, oikeudenmukaista ja avointa kaikille seuroille. Me emme halua konkursseja suomalaiseen huippukiekkoon. Jos käy niin, että isojen kulujen liigaseura putoaa Mestikseen, siinä pitää olla sellainen taloudellinen tuki mukana, että toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää niin, että on myös mahdollisuus palata pelaamaan SM-liigaan. Eihän se kilpailullisuus toimi, jos putoavat seurat putoavat jääkiekkokartalta, vaan niiden pitää olla vahvoja, että niillä on karsintojen kautta mahdollisuus tulla takaisin, Hietanen sanoo ja jatkaa:
– Pitää turvata kokonaisuus ja katsoa isossa kuvassa tätä asiaa. Kun tämä asia on saatu ensin pois jaloista, sitten pitää jatkaa keskustelua, miten nämä sarjat tulevaisuudessa, tämän vuosikymmenen lopussa, järjestetään. Siinä ovat nämä taloudelliset laillisuusasiat ja myös hallinnolliset asiat pöydällä. Jos joku luulee, että tämä on helppo harjoitus, niin voin kertoa, että ei ole.
Liiga vie ja liitto vikisee?
10:12
Edellä mainitussa liiton ja Liigan välisessä sopimuksessa liitto antaa Jääkiekon SM-liiga Oy:lle oikeuden käyttää sarjatoiminnassaan Suomen mestaruus -arvoa. Mukana sopimuksessa on myös elementtejä Mestiksen tukemiseen ja kehittämiseen liittyen.
Mestiksestä on kantautunut syksyn aikana näkökulmaa, jonka mukaan tilanne on viime vuosina ollut se, että Liiga vie ja liitto vikisee. Tähän halutaan ymmärrettävästi muutosta niin, että liitto ottaisi asiat nykyistä vahvemmin omiin käsiinsä.
– Tämä kuuluu meillä siihen toimintakulttuuriin, mikä on ollut, että joku vie ja muut vikisevät. Olemme kuitenkin siirtyneet jo siihen, että pystymme luomaan yhteisen ymmärryksen, miten meidän kaikki tärkeimmät toimijat pystyvät tässä toimimaan. Liiton tehtävä on silloin – tässä tapauksessa – puolustaa voimakkaasti Mestiksen etuja, Westerlund sanoo.
– Liitto on vastuussa suomalaisesta jääkiekosta ja kansainvälisestä menestyksestä. Pitää päästä eri toimijoiden kanssa yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä me olemme tekemässä. Ei niin, että joku tekee taas jonkun päätöksen ja muut kärsivät. Nyt aidosti liiton ja Liigan pitää löytää se yhteinen ymmärrys – antaa isoille mahdollisuus kasvaa ja varmistaa, ettemme pudota toimintakykyisiä seuroja pois tästä yhtälöstä.
Hietasen mukaan liiton ja Liigan välisessä marssijärjestyksessä ei ole mitään epäselvää.
– Ainahan nämä asiat on ratkaistu liiton ja Liigan välisillä sopimuksilla ja neuvotteluilla. Ja niin tulee olemaan nytkin.
Nykymallissa Mestis on liiton alaisista sarjatasoista korkein, mutta monet ovat sitä mieltä, ettei liitto ole riittävän aktiivisesti ajanut Mestiksen ja mestisseurojen asiaa Suomi-kiekossa.
– Tiedän, että liitto on tehnyt Mestiksen eteen asioita, mutta ei ehkä sitten tarpeeksi voimakkaasti. Mestis-seurat ovat sellaisessa tilanteessa, että pelataan ikään kuin ammattilaissarjaa amatööriresurssein. Silloin seurat eivät voi hyvin eivätkä ihmiset. Emme ole löytäneet niitä yhteisiä keinoja, että nämä molemmat sarjat tulisi hoidettua hyvin, Westerlund sanoo.
Hietanen ei halua ottaa kantaa siihen, miten liitto on Mestiksen edunvalvonnassa onnistunut tai epäonnistunut.
– Katson ennemminkin tulevaisuuteen, että miten tämä tulevaisuudessa hoidetaan.