Hätäännytkö stressaavassa tilanteessa? Asiantuntija kertoo, miten selviydyt

"Kestän ihan hirveän huonosti stressiä. Stressaannun, jos minulle tule eteen paljon uusia asioita opeteltavaksi. Hallinnan tunteen puute saa minut paniikkiin; nukun huonosti, sydän hakkaa kurkussa yötä päivää, mieliala laskee rajusti, tulee epätoivoinen olo ja tunne, että en selviä tästä. Minulle sopisi parhaiten tutuissa rutiineissa pysyminen, mutta tällaiset tarpeet eivät ole kovin arvostettuja nykymaailmassa. En osaa sanoa, miten selviän paineen alla, koska tuntuu etten selviä."

Jos ongelmatilanteessa jumittuu, todennäköisesti joku resilientin ihmisen seitsemästä ominaisuudesta on muita heikompi. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä toimia stressaavassa tilanteessa. Lamautuminen on stressitilanteen yleisoire.

– Se voi olla, ettei ihminen ole riittävän proaktiivinen, eli ei uskalla ottaa riskejä. Tai ei ole toimintahakuinen paineenalaisessa tilanteessa. Tai se voi johtua siitä, että menettää kaiken toivonsa ja vaipuu kauheaan epätoivoon, ettei tästä mitään tule, aivotutkimuksesta väitellyt psykologi Ville Ojanen kuvaa.

Resilientillä ihmisellä on . Näitä ovat esimerkiksi positiiviseen ja olennaiseen keskittyminen, joustavuus, sosiaaliset taidot, järjestelmällisyys ja proaktiivisuus. Stressaantumiseen taipuvaisen ihmisen olisi tärkeää tietää, mikä ominaisuuksista on se, johon oma toiminta paineen alla kompastuu.

– Itsetuntemuksen jälkeen voi ryhtyä miettimään sitä, miten juuri tätä asiaa voisi ryhtyä kehittämään. Yleisohje on se, että täytyy altistaa tietoisesti itsensä sellaisille tilanteille, joissa lähtee kehittämään itseään. Kolmas vaihe on se, että pyytää palautetta. Itsetuntemus, altistaminen ja palaute.

Se, miten paljon painetta ihminen kestää, vaihtelee. Heikko kohta on kaikilla hieman erilainen. Taustalla vaikuttaa ihmisen persoonallisuus, johon puolestaan geenit vaikuttavat.

– Kun henkilö, joka ei ehkä luontaisesti ole taipuvainen olemaan resilientti, kehittää näitä taitoja itselleen, hänestä tulee paljon joustavampi. Hän kykenee käyttämään aivojaan paljon joustavammin. Syntyy kyky, Ojanen kuvaa.

Näin selviydyt!

Stressitilanne voi myös pelottaa, jolloin liian voimakas tunnereaktio lamauttaa ihmisen. Herkkä ihminen hätääntyy muutostilanteessa, ja voimakkaat tunnereaktiot sekoittavat keskittymisen. Hätääntyminen on Ojasen mukaan psykofyysinen reaktio.

– Pulssi nousee, hengitystaajuus nousee ja aivot tulkitsevat fysiologisen reaktion siten, että siihen liittyy voimakas hätäännyksen ja paniikin tunne.

Jotta kehonsa saisi rauhoittumaan, kannattaa turvautua yksinkertaiseen kikkaan: vedä syvään henkeä. Tilanteen ja oman reaktion tiedostamalla voi rauhoittaa itseään.

– Pyri tiedostamisen kautta rauhoittamaan kehoa ja mieltä. Mielensisäisiä strategioita hyvin tehokas on, että opetat aivosi kiinnittämään huomiota positiivisiin asioihin silloin, kun kaikki tuntuu menevän päin mäntyä. Tietoisesti ajattelet niin, että kaikissa tilanteissa ja jokaisessa toimintaympäristössä on aina jotain positiivista ja myönteistä. Opeta aivoja löytämään positiiviset ja myönteiset asiat, Ojanen keuvoo.

– Nykyään puhutaan paljon vagushermosta ja sen vaikutuksesta mieleen. Se on yksi autonomisen hermoston osa. Tiedetään että vagushermoa voi stimuloida siten, että vetää syvään henkeä, pidättää vähän aikaa ja puhaltaa ulos. Tämä "vedä henkeä ja laske kymmeneen" on vanhan kansan viisaus. Nykyään vain tiedetään, miten se vaikuttaa.

Kun tunnistat olevasi hätääntynyt, vedä samaan aikaan syvään henkeä ja rauhoitta kehoaan. Listaa viidestä kymmeneen asiaa, jotka ovat hyvin kaikesta huolimatta.

"Elämässäni on ollut negatiivista stressiä jo kymmenen vuoden ajan, niin pitkään minua on vainonnut, kiusannut ja ahdistellut henkisesti sairas mies. Tällaisestä paineesta ja stressistä voi selvitä pitämällä hyvää huolta itsestään (esim. liikunta, ravinto, rentoutus) mutta tarvitaan myös aimo annos huumoria, positiviisuutta, peräksiantamattomuutta ja hyviä ystäviä sekä myös se tärkein, hyvä itsetunto! Jos on varustettu hyvällä itsetunnolla, ei tarvitse tuhlata energiaa turhaan miettimiseen, että onko huono tai kykenemätön hoitamaan työtehtäviään, ja pystyy näkemään, mikä niitä paineita aiheuttaa, esimerkkinä ylikuormitus. Se ei aina ole itsestä johtuvaa. Eli: oma reagointini stressiin on ollut alati kasvava halu antaa itselleni hyvää vointia kaikilla mahdollisilla keinoilla, ja päättäväisyys olla antamatta stressin päästä itseni herraksi."

Aivot muuttuvat nopeasti

Kauanko muutos kestää? Pitääkö itseään altistaa stressitilanteille jatkuvasti?

– Aivot muuttuvat suhteellisen nopeasti. Perusperiaate, minkä kautta aivot muuttuvat, on laadukkaat, keskittyneet toistot. Täytyy toistaa jotain asiaa keskittyneesti ja tietää, miten sen teet. Tämä ohje, jonka kerroin, takaa laadun. Kiinnität samaan aikaan huomion fysiologiaan ja mieleen, Ojanen kertoo.

– Se, miten hermoradat aivoissa kytkeytyvät ja opit uusia taitoja, riippuu toiston määrästä. Kuinka monta kertaa pystyt puristamaan toistoja tiettyyn ajanjaksoon. Jos oikein tehokkaasti harjoittee ja saa paljon toistoja, aivot alkavat muuttua ihan muutamassa viikossa, kuukaudessa, parissa kuukaudessa. Niin, että itse huomaat ja ympäristösi huomaa, että sillä on vaikutusta.

"Työni aikataulut ovat yleensä hyvin hektisiä, mutta olen päättämyt olla stressaamatta. Työkiireisiin suhtaudun ajatuksella "norsunkin voi syödä pala kerrallaan". Jos oikein ahdistaa, otan hetken aikaa rauhoittumiseen: menen vaikka parvekkeelle tuijottamaan taivaanrantaa tai hetkeksi pitkälleni ja rentoutan koko kehoni. Hengitän rauhallisesti ja ajattelen, että maailma pyörii ja minäkin olen vielä tässä, mikäs hätä meillä. Sitten ryhdyn töihin ajattelematta lainkaan, miten paljon sitä on ja ehdinkö vai en. Päätän vain ehtiä ja enimmäkseen myös onnistun. En voi tehdä asioita nopeammin kuin voin, se ajatus on hyväksyttävä. Teen parhaani, se riittää."

Lue myös:

Arki haltuun! Näin katkaiset stressikierteen

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden kertomuksia omasta elämästään.