Harvardiin 11-vuotiaana – Näillä neroilla on huikeat älykkyysosamäärät

Olisitko sinä osannut tutkia Marsin asuttamisen mahdollisuuksia NASAssa 16-vuotiaana? Colourbox.com

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomessa väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä on 100. Mensan jäseneksi pääsee yleisälykkyyttä mittaavalla testillä, jos tulos on 131. Businessinsider.comin kokoamalla maailman älykkäimpien ihmisten listalla korkein älykkyysosamäärä on 275.

    William James Sidis

    Ukrainalais-yhdysvaltalaisella psykiatrilla nimeltä William James Sidis oli yksi korkeimpia koskaan kirjattuja älykkyysosamääriä, väitetysti 275. Sidis pääsi Harvardin yliopistoon 11-vuotiaana ja osasi puhua valmistuessaan sujuvasti yli 40 kieltä. Vuonna 1921 hänet tuomittiin kapinan lietsomisesta vankilaan. Siellä vain yksinkertaisia työtehtäviä tekemään tuomittu Sidis myös kuoli katkeroituneena 23 vuotta myöhemmin, 46-vuotiaana.

    Terrence Tao

    Australialainen matemaatikko Terrence Tao valmistui tohtoriksi Princetonin yliopistosta 20-vuotiaana. Neljä vuotta myöhemmin hänestä tuli Kalifornian yliopiston kaikkien aikojen nuorin täysipäiväinen professori. Taon älykkyysosamäärän sanotaan olevan 220–230. Mies oppi omien sanojensa mukaan lukemaan katsomalla Seesamtie-nimistä lastenohjelmaa.

    Christopher Hirata

    Yhdysvaltalainen astrofysiikan apulaisprofessori Christopher Hirata lopetti yläasteen, kun hän pääsi 16-vuotiaana töihin NASAan. Hiratan työnä oli tutkia Marsin asuttamisen mahdollisuuksia. Myöhemmin hän meni opiskelemaan Princetonin yliopistoon, jossa miehen älykkyysosamääräksi kerrottiin 225.

    Kim Ung-Yong

    Korealainen rakennusinsinööri Kim Ung-Yong puhui sujuvasti puolen vuoden ikäisenä ja kävi vierailevana oppilaana Hanyangin yliopiston fysiikan luennoilla kolmivuotiaana. Ung-Yong työskenteli jo nuorena NASAlla. Sieltä hän lähti 16-vuotiaana opiskelemaan rakennusinsinööriksi. Ung-Yongin älykkyysosamäärän on 210.

    Christopher Michael Langan

    Yhdysvaltalainen Christopher Michael Langan lopetti opiskelun yliopistossa, kun hän koki, etteivät professorit olleet päteviä opettamaan hänelle mitään. Langan oli oppinut puhumaan puolivuotiaana ja lukemaan ollessaan kolme. Hän sanoo eläneensä vuosia kaksoiselämää puurtamalla ruumiillisessa työssä päivisin ja monimutkaisten matemaattisten yhtälöiden kanssa öisin. Langan on työskennellyt niin rakennustyömiehenä, karjapaimenena, palomiehenä, järjestyksenvalvojana kuin kirjoittajana. Miehen älykkyysosamääräksi kerrotaan 195–210.

    Philip Emeagwali

    Nigerialainen Philip Emeagwali lopetti koulun 13-vuotiaana taistellaakseen Nigerian ja Biafran välisessä sodassa. Hän itseopiskeli lukion, valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi ja luki itsensä maisteriksi matematiikassa sekä ympäristö- ja meritekniikassa. Emeagwalin älykkyysosamääräksi on kerrottu 190. Hän opiskeli tohtorin tutkintoa Michiganin yliopistossa, mutta haastoi koulun lopulta oikeuteen rasistisesta syrjinnästä tullessaan hylätyksi. Juttu hylättiin hovioikeudessa.

    Lähde: Businessinsider.com

    Kuvat: Colourbox.com

    Lue lisää aiheesta:
    Studio55

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •