Suomalaispariskunta käänsi yli 550 vuotta vanhan kirjan: Ensimmäinen alansa teos maassamme!

Apua kääntämiseen Tukholman yliopistosta

– Kirjan alkuperäistä laatijaa tai laatijoita ei ole kyetty selvittämään. Tekopaikaksi oletettiin aluksi Vadstenan emäluostaria Ruotsissa, mutta uudempi tutkimus vihjaa, että se on kirjoitettu ainakin osittain itse Naantalin luostarissa, Rauno ja Seija Tirri kertovat.

Käsinkirjoitettua alkuperäistekstiä.

Luostari olikin aikoinaan merkittävä kulttuurin edistäjä niin käsitöissä, kirjallisuudessa kuin sairaanhoidossakin. Suomen ensimmäisenä kirjailijana pidetty Jöns Budde toimi siellä pappismunkkina, ja luostarin antama yrttihoito tunnettiin ilmeisesti laajalti. Birgittalais-säännöstön ohjeisiin perustuva toiminta lopetettiin uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvun puolivälin jälkeen.

Tirrit käänsivät kirjaa viime talven ja kevään. Keskiaikaisen ruotsin kielen ja skoonelais-tanskalaiseksi arvellun murteen suomentamisessa piili omat haasteensa.

– Samankin sanan kirjoitusasu saattoi vaihdella melkoisesti. Joidenkin sanojen merkitys oli muuttunut, ja jotkin olivat jääneet ajan myötä kokonaan pois käytöstä. Näihin vaikeuksiin saimme apua Tukholman yliopistosta.

– Silloisessa ruotsin kielessä ei myöskään ollut varsinaista lääketieteellistä sanastoa. Koska alkuperäisteksti oli hyvin kansankielistä, pitäydyimme käännöksessäkin yksinkertaisiin sanontoihin, Tirrit kertovat.

Naantalin entinen luostarikirkko.

Ohjeet muistuttavat nykyisiä vaihtoehtohoitoja

Kirjassa esitellään perusteellisesti kahdeksaa parantavaa yrttiä ja niiden käyttöä. Joukkoon kuuluvat pihkaa sisältävä thus-suitsuke, kataja, mirha, sinappi, koiruoho, nokkonen, myrtti ja eläinkunnasta majavanhausta. Lukuisia muita hoitoon sopivia kasveja on mainittu lyhyesti.

Tirrien mielestä on selvää, etteivät nykylääketieteen käytännöt enää juuri vastaa yrttikirjan ohjeita.

– Muotiin tulleissa vaihtoehtohoidoissa on kuitenkin runsaasti samoja piirteitä. Myös koiruohon eli absintin sekä katajanmarjojen käyttö viinassa on edelleen varsin tunnettua, samoin nokkosen ja sinapin ruoanlaitossa. Thus-suitsukkeen pihkaa puolestaan käytetään nykyään ihon hoidossa salvana.

Ledum on suopursun, Urtica nokkosen ja Boswellia tulehduksia estävän kasvisuvun latinankieliset nimet.

Vanhat kansanuskomukset pohjalla

Keskiajalla sairauksien ajateltiin vielä olevan Jumalan langettamia rangaistuksia. Vanhat kansanuskomukset nousevat ohjeissa voimakkaasti esiin.

– Keskeinen lähtökohta parantamisessa oli antiikin ajan kreikkalaisen, Hippokrateen, ajatus: hoidolla pitää saada sairauden aiheuttama ruumiinnesteiden epätasapaino palautumaan, Tirrit kertovat.

Ruumiinnesteisiin, kuten myös hoidossa käytettäviin yrtteihin, liitettiin käsitteet kuuma, kuiva, kylmä ja kostea. Ajatuksena oli, että kun hyvä nestetasapaino saavutetaan, myös ihmisen voimat palautuvat.

– Kirjassa puhutaan enimmäkseen nimenomaan hoitamisesta ja auttamisesta, koska parantuminen oli aina lopulta Jumalan käsissä, Tirrit huomauttavat.

Piia Simola/Studio55.fi

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva sekä Maiju, Seija ja Rauno Tirri

Nämä asiat jokaisen pitäisi osata - Neuvot uusavuttomille

Harvardiin 11-vuotiaana – Näillä neroilla on huikeat älykkyysosamäärät

Kirjailija: Nyky-Suomessa olisi kirveelle töitä

Päänsärky, vatsakipu, tinnitus – näin hoidat vaivat satoja vuosia vanhan yrttikirjan ohjein

Moniko vauva vaihtuu väärille vanhemmille? Näitä outoja faktoja et tiennyt!

Suomalaiskirjailija todisti veristä vallankaappausta – näki kun mies vietiin teloitettavaksi