Harva suomalaisvanhempi tunnistaa lapsen nettikiusaamisen tai osaa tehdä asialle mitään – ratkaisu kolmen tahon yhteistyöstä?

8:32

Lasten ja nuorten nettikiusaaminen on merkittävä ongelma, johon uusi Empatiapakkaus-hanke etsii ratkaisuja. Huomenta Suomessa myötäelämisen taitojen monialaisesta opettamisesta tiistaina keskustelivat Microsoft Suomen toimitusjohtaja Jussi Tolvanen ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Netissä kiusaaminen on muuttunut entistä helpommaksi. Kasvottomana, nimettömänä ja toisen reaktioille sokeana ikävien kommenttien kirjoittamisen kynnys laskee.

Netissä vaivaava empatiavaje koskettaa monia nuoria. Teleoperaattori Elisan viime vuonna teettämästä selvityksestä paljastui, että yli 60 prosenttia 15–17-vuotiaista nuorista on joutunut nettikiusaamisen kohteeksi.

Tuoreesta Empatia nettiin -hankkeeseen liittyvästä kyselystä selviää, että 24 prosenttia vanhemmista ei ole tehnyt mitään estääkseen lastensa kiusaamista netissä. Vastauksista käy ilmi, että vain 17 prosenttia vanhemmista ylipäätään tiesi, että lasta on kiusattu netissä.

– Peräänkuuluttaisin vanhemmilta rohkeutta. Tämä on vähän kuin uusi ympäristö, josta me vanhemmat ei niin paljon ymmärretä, mutta meillä pitäisi olla se rohkeus käydä lasten kanssa keskusteluita aiheesta, Jussi Tolvanen sanoo.

Samaa mieltä on Olli Luukkainen. Hän muistuttaa, että monesti kiusaajien kohteeksi joutunut ei edes tiedä asiasta.

– Tutkimustuloksen pitää toimia hyvänä herättelijänä, jotta kodeissa ja kouluissa asioista puhutaan ja niihin puututaan, Luukkainen toteaa.

Empatiavajeen kuromisessa korostuukin yhteistyö koulun ja kodin välillä. Kaikkeen kiusaamiseen pitää olla nollatoleranssi.

Empatiapakkaus etsii välineitä nettikiusaamiseen puuttumiseen

Kasvattajien taholta tapahtuvan empatiataitojen opettamisen lisäksi osansa on annettavana teknologiayhtiöillä.

– Nykyteknologia pystyy tunnistamaan erilaista tekstiä ja kuvaa. Ennen kuin postaa jotain, mikä voi olla vahingollista tai vihapuhetta, voisi tulla varoitus, että oletko ihan varma, että haluat lähettää tämän viestin, ideoi Tolvanen.

Tämänkaltaisia ideoita kaivataan uuteen Empatiapakkaus-hankkeeseen, jonka kehittelemiseen jokainen suomalainen voi ottaa osaa empatiapakkaus.fi-sivuston kautta. Ensivaiheessa hankkeessa mukana ovat esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliton auttavat lastenpuhelimet ja -chatit, Someturvan lainopilliset neuvojat ja lapsille nettikäyttäytymistä opettava sometesti.

Ensisijainen vastuu ihmisillä – ei teknologialla

Luukkanen on samaa mieltä siitä, että nettikiusaamiseen puuttumisessakin digimaailmaa voidaan käyttää hyväksi. Ensisijainen vastuu on kuitenkin ihmisillä.

– Ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on ensisijaisesti kysymys, emmekä saa koneille emmekä tekoälylle ulkoistaa tätä asiaa, Luukkanen sanoo.

Iso merkitys on siellä, miten lapsia ja nuoria kasvatetaan keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhdessä olemiseen. Tässä tarvitaan avointa keskustelua niin kotona kuin koulussa.

Koulussa empatiataitoja voitaisiin opettaa esimerkiksi ryhmätunnilla, jossa pohdittaisiin yhteisiä asioita ja mietittäisiin, miltä omat teot toisesta tuntuvat.

Katso koko haastattelu videolta!

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja