Peruskouluikäinen poika, vain hieman yli 10-vuotias, piileskelee suuren keltaisen koulun nurkilla vähän koulupäivän päättymisen jälkeen ja toivoo, ettei tule löydetyksi.
Kotimatkat ovat välillä yhtä helvettiä. Uhkaavat ylempien luokkien oppilaat ovat ottaneet samaa reittiä kouluun kulkevan pojan silmätikukseen ja käyvät koulumatkoilla käsiksi: potkivat ja työntävät hankeen.
Joskus koulumatka täytyy kävellä eri reittiä.
Sitä on erityisen vaikeaa kestää, kun piina jatkuu koulussa ja omalla luokallakin, vaikka vähemmän fyysisenä. Muut oppilaat huutavat hänen painoaan välitunnilla kuorossa.
Korvissa soi "72 kiloa".
Tällainen kuva viihdetaiteilija Jope Ruonansuun kiusaamiskokemuksista Kemin Syväkankaan koululla piirtyy Ylen vuonna 2005 tekemän haastattelun ja Ruonansuun Aatteleppa ite! -elämäkerran (Gummerus, 2006) pohjalta.
Ruonansuu palasi
Kyynikko voisi pitää kiusaamista ikuisuusongelmana eikä häntä voi siitä moittia, sillä siltä se on välillä näyttänyt.
Kun Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kertoi toteuttavansa kiusaamisen vastaisten menetelmien arvioinnin, mukaan haki 27 eri menetelmää.
Arvioitavana on tukioppilastoimintaa, KiVa Koulu -ohjelmaa ja tunne- ja turvataitokasvatusta.
Hankkeita ja menetelmiä, jotka ovat olleet otsikoissa lukuisia kertoja sen jälkeen, kun esimerkiksi Ruonansuuta kiusattiin 1970-luvulla.
Julkinen keskustelu kiusaamisesta ei rajoitu koulujen omien kiusaamisen vastaisten menetelmien uutisointiin.
Ruonansuu palasi aikuisiällä Syväkankaan koululle, jossa hän oli lapsena piileskellyt kiusaajia, kävi kertomassa kokemuksistaan koulukiusattuna ja siitä, kuinka pitkät jäljet se häneen jätti.
Itseinhon aallot eivät jättäneet rauhaan aikuisenakaan, Ruonansuu on toteaa Ylelle.
Presidentti Niinistö koululla: Itseään ei voi korottaa muita painamalla
Ruonansuu oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön ystävä ja pyysi sähköpostinvaihdossa, että he kävisivät koululla vielä presidentin kanssa yhdessä "kun tulee otollinen aika."
Ruonansuu menehtyi syöpään vuonna 2020 eikä otollista aikaa koskaan tullut, mutta hänen muistotilaisuudessaan luettiin viesti, jossa Niinistö lupasi vielä käyvänsä koululla.
Keskiviikkona lupaus lunastettiin ja Niinistö puhui Ruonansuun suuren keltaisen koulun oppilaille siitä, miten itseään ei voi korottaa muita painamalla.
Koulukiusaamisen kulttuuri murenemassa
Kun osin oikeutetun kyynisyyden vallassa kysyy, onko millään menetelmillä ja puheilla ollut mitään vaikutusta, vastaus on toiveikas.
Joka toinen vuosi tehtävistä THL:n kouluterveyskyselyistä ilmenee, että kiusaaminen on selkeästi vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syväkankaan koulun tukioppilastoiminnan vastaava opettaja Anneli Kunnari puhuu kiusaamiskulttuurin murenemisesta.
5:41
Video: Näin presidentti Niinistö puhui Syväkankaan koululla.
Mureneminen on osin silminnähtävää. Nasujaisten kaltaisista initiaatioriiteistä on kielletty nöyryyttävät toimet.
Ruonansuu muistelee Inhimillisessä tekijässä kiusaamisensa alkaneen esimerkiksi koulun punnituspäivistä, jossa kaikki luokan oppilaat punnittiin. Nykypäivän kouluissa ja kulttuurissa tilanne, jossa oppilaan paino tuotaisiin koko luokan tietoon, nostattaisi syystäkin haloon.
Paljonpuhuvia ovat myös Syväkankaan koulun oppilaiden kommentit.
– Koulussa on sosiaalista painetta kiusaamista vastaan, sanoo esimerkiksi yläkoululainen Tuomas Paananen.
Se kuulostaa siltä, että presidentti Niinistön viesti on Syväkankaan koulussa sisäistetty.
Siinä, missä ennen kiusaaja on voinut hakea kiusaamisella muiden naurua ja hyväksyntää, presidentinkin mainitsemaa "itsensä korottamista muita painamalla", nyt yleinen mielipide on kiusaamisen vastainen, vaikka toki poikkeuksiakin joissain kouluissa on.
Monet haastatelluista Syväkankaan koulun oppilaista kertovat puuttuneensa tilanteeseen, jos ovat nähneet vaikkapa tönimistä.
Nykyajan lapset kasvavat kulttuuriin, jossa erilaisuuden hyväksymistä painotetaan, yhteisöllisyyttä arvostetaan ja tunne- ja vuorovaikutustaidoille saattaa olla omat opetustuntinsa.
Jos kiusaamista huomataan vaikkapa Syväkankaan koululla, siihen puututaan nopeasti.
– Meillä on vertaissovittelumenetelmä käytössä. Se tarkoittaa sitä, että sekä kiusattu että kiusaaja saavat kertoa oman ajatuksensa ja että miltä tuntuu. Sitten tilanteelle yritetään hakea yhteinen ratkaisu, Kunnari selittää.
– Monesti on päästy yhteisymmärrykseen, kun molemmat kertovat, mikä tunnetilanne itsellä on. Myös kiusaaja ymmärtää paremmin, miten pahalta oma toiminta toisesta tuntuu.
"Anonyyminä tulee hirveän vihaisia ja ilkeitä kommentteja toisten videoista"
"Näytät 30 vuotiaalta läskiltä narkkarilta??? Miten vi**ssa?"
MTV Uutiset on kertonut aiemmin Jempsun 13-vuotiaan tyttären kiusaamistarinan.
Kaksi aiempaa ystävää alkoivat ensin jättää tyttöä ulkopuolelle ja nauraa selän takana, sitten alkoivat "tapa ittes" ja "läskihuora" -viestittelyt, kuvien ja videoiden kopioiminen ja levittäminen eteenpäin.
Jos tyttö olikin saamassa uuden kaverin, kiusaajat ottivat häneen yhteyttä ja käänsivät hänet tyttöä vastaan.
Kiusaaminen oli pahinta TikTokissa ja Instagramissa ja siitä oli tehty rikosilmoitus kunnianloukkauksesta.
Esitutkinta lopetettiin, kun anonyyminä kirjoittaneiden kiusaajien henkilöllisyyttä ei saatu selville.
Siinä, missä koulukiusaaminen on huomattavasti vähentynyt, nettikiusaamisen osuus kasvaa vuosi vuodelta, käy ilmi Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuoret ja nettikiusaaminen -selvityksestä.
Kyselyyn osallistuneesta yli tuhannesta 12–17-vuotiaasta nuoresta jopa puolet on joutunut nettikiusaamisen kohteeksi ja 80 prosenttia on nähnyt nettikiusaamista.
Kun hyvät tunnetaidot ovat muodissa, kiusaamista vastaan on koulussa sosiaalinen paine eikä sitä pidetä hyväksyttävänä, se on kouluissa näkymättömämpää ja jatkuu anonyymeinä vihanpurkauksina TikTokissa.
– Anonyymillä nimellä tulee hirveän vihaisia ja ilkeitä kommentteja toisten videoista, sanoo myös Syväkankaan koulun alakoululainen Jimi Jyrkäs.
Vaikka kiusaaja esiintyy nimimerkillä, joissain tilanteissa, kuten kiusatun 13-vuotiaan tytön tapauksessa, on viitteitä siitä, että kiusaaja olisi tuttu.
– Mutta voi olla myös tuntemattomia aikuisia, jotka käyttävät netin anonyymiyttä väärin, kertoo Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön asiantuntija Anna-Kaisa Hiedanniemi.
– Nettikiusaamiskyselyn tuloksissa oli erityisen hälyttävää se, että ajatellaan, että se kuuluu asiaan ja "netissä vaan on sellaista".
Levitettävät videot ja kuvat ja kommentit osuvat edelleen usein täysin samoihin kohteisiin kuin Ruonansuun tapauksessa 45 vuotta sitten: ulkonäköön ja kehoon.
Vaikka nykyään olisi noloa huutaa julkisesti välitunnilla jonkun painoa, sama viesti voi ilmestyä TikTok-videon kommentteihin.
"72 kiloa."
Juttua varten on haastateltu Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön asiantuntijaa Anna-Kaisa Hiedanniemeä, Syväkankaan koulun tukioppilastoiminnan vastaavaa opettajaa Anneli Kunnaria, Syväkankaan koulun rehtoria Mika Timosta sekä Syväkankaan yhteiskoulun alakoulun ja yläkoulun oppilaita.