Joka neljäs vanhempi ei ole tehnyt mitään ehkäistäkseen lastensa kiusaamista netissä: "Lasten ja vanhempien välillä pitäisi säilyttää keskusteluyhteys"

Tulokset selviävät Empatia nettiin -hankkeen kyselystä, jonka ovat järjestäneet monet suomalaiset teknologia-, viestintä- ja vakuutusalan yritykset yhdessä kasvatusalan järjestöjen kanssa.

Lasten vanhemmille ja opettajille suunnatun kyselyn mukaan vanhemmista joka kuudes tietää, että heidän lastaan on kiusattu netissä. Lasten nettikiusaamista on tutkimuksen mukaan havainnut hieman yli joka kolmas opettaja ja alakouluopettajista yli 60 prosenttia.

Vanhemmat ovat yhä hieman tietämättömiä siitä, mitä heidän lapsensa tekevät digitaalisessa maailmassa, arvioi Empatia nettiin -hankkeeseen osallistuvan vakuutusyhtiö Ifin maajohtaja Timo Harju. Opettajien taidot ovat tässä asiassa hänen mukaansa parempia.

– Toki opettajat näkevät luokallisen lapsia kerralla, mutta he ovat myös tottuneempia näkemään ja ymmärtämään tätä ilmiötä, Harju sanoo.

Kiusaaminen jatkuu netissä

Nettikiusaaminen on yksi yleisistä vakaviksi luokitelluista syistä, jonka takia lapset ja nuoret ottavat yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttaviin puhelimiin. He kuitenkin harvoin erittelevät nettihäiriköintiä ja muuta kiusaamista, kertoo MLL:n palvelun päällikkö Tatjana Pajamäki.

– Nettikiusaaminen on usein osa laajempaa koulukiusaamista. Sekä hyvät että huonot asiat lasten sosiaalisesta elämästä siirtyvät uusiin kanaviin, Pajamäki sanoo.

Nettikiusaamisen muodot voivat olla tuttuja fyysisestä ympäristöstä. Niitä ovat muun muassa nimittely, juoruilu ja sulkeminen ryhmästä. Kiusaaminen netissä voi sisältää myös kuvamanipulaatioita tai toisen nimellä esiintymistä.

Pajamäki kannustaa vanhempia tutustumaan sovelluksiin, joita heidän lapsensa käyttävät ja kyselemään niiden toiminnasta. Jos kiusaamista ilmenee, siitä voi ilmoittaa digipalvelun ylläpidolle. Kiusaamisviesteihin ei tule yleensä vastata, mutta ne kannattaa tallentaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

Vanhemmat vastuussa kiusaamisen ehkäisyssä

Empatia nettiin -hankkeen kyselyyn vastanneiden mielestä vanhemmilla on ensisijainen vastuu nettikiusaamisen ehkäisemisessä. Tätä mieltä oli 68 prosenttia vanhemmista ja 76 prosenttia opettajista.

Vajaat puolet molemmista ryhmistä toivoi kuitenkin digitaalisia työkaluja lisäämään ihmisten välistä empatiaa verkossa. Tämän edistämiseksi Empatia nettiin -hanke esittelee nettikiusaamisen muotoja.

Ifin Timo Harju toivoo silti, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita lastensa verkkoelämästä.

– Digitaaliset työkalut ovat hienoja, mutta lasten ja vanhempien välillä pitäisi säilyttää keskusteluyhteys.

MLL:n Tatjana Pajamäki huomauttaa, että aikuiset myös opettavat lapsille omalla mallillaan sitä, miten on hyväksyttävää puhua muista ihmisistä ja toimia heitä kohtaan.

Empatia nettiin -hankkeen kyselyyn vastasi 1 002 vanhempaa sekä 417 peruskoulujen tai toiseen asteen opettajaa.