Joka neljäs suomalaisista vanhemmista ei ole tehnyt mitään ehkäistäkseen lastensa kiusaamista netistä. Vanhemmista joka viides ei osaa sanoa, onko oma lapsi joutunut nettikiusaamisen kohteeksi.
Tulokset selviävät Empatia nettiin -hankkeen kyselystä, jonka ovat järjestäneet monet suomalaiset teknologia-, viestintä- ja vakuutusalan yritykset yhdessä kasvatusalan järjestöjen kanssa.
Lasten vanhemmille ja opettajille suunnatun kyselyn mukaan vanhemmista joka kuudes tietää, että heidän lastaan on kiusattu netissä. Lasten nettikiusaamista on tutkimuksen mukaan havainnut hieman yli joka kolmas opettaja ja alakouluopettajista yli 60 prosenttia.
Vanhemmat ovat yhä hieman tietämättömiä siitä, mitä heidän lapsensa tekevät digitaalisessa maailmassa, arvioi Empatia nettiin -hankkeeseen osallistuvan vakuutusyhtiö Ifin maajohtaja Timo Harju. Opettajien taidot ovat tässä asiassa hänen mukaansa parempia.
– Toki opettajat näkevät luokallisen lapsia kerralla, mutta he ovat myös tottuneempia näkemään ja ymmärtämään tätä ilmiötä, Harju sanoo.
Kiusaaminen jatkuu netissä
Nettikiusaaminen on yksi yleisistä vakaviksi luokitelluista syistä, jonka takia lapset ja nuoret ottavat yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttaviin puhelimiin. He kuitenkin harvoin erittelevät nettihäiriköintiä ja muuta kiusaamista, kertoo MLL:n palvelun päällikkö Tatjana Pajamäki.
– Nettikiusaaminen on usein osa laajempaa koulukiusaamista. Sekä hyvät että huonot asiat lasten sosiaalisesta elämästä siirtyvät uusiin kanaviin, Pajamäki sanoo.
Nettikiusaamisen muodot voivat olla tuttuja fyysisestä ympäristöstä. Niitä ovat muun muassa nimittely, juoruilu ja sulkeminen ryhmästä. Kiusaaminen netissä voi sisältää myös kuvamanipulaatioita tai toisen nimellä esiintymistä.