Kenties Suomen erikoisin hauta: Kaksi tähtiravuria haudattiin juoksuasentoon täydessä varustuksessa – ”Oli totuttu tottelemaan, mitä rouva käskee”

Rymy-Murto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi vuonna 1946, ja hautapaikan jakava Valokas oli kuninkuusravien ykkönen vuotta aiemmin.

Kun Valokkaan ja Rymy-Murron oli aika siirtyä taivaallisille raviradoille vuonna 1953, omistaja Matti Takasen Aino-rouva sai ajatuksen: hevoset haudattaisiin arvokkaasti pystyyn juoksuasennossa ja loimitettuina.

"Se on ollut aikamoinen homma"

Hevoset lopetettiin jo samana päivänä ja Aino-rouvan käskyä noudatettiin.

– Oli totuttu tottelemaan, mitä Aino-rouva käskee, ja näin nämä hevoset todella haudattiin, kertoo biologi Karin Hemmann Helsingin yliopistosta.

Ja toiveen toteuttaminen ei ollut muutenkaan helpoimmasta päästä.

– Se asettuu oikeaan kontekstiinsa, kun tiedetään, että hevoset ovat kuolleet tammikuussa, jolloin maa on ollut roudassa. Ja se on tiukkaa savea se maa. Se on ollut aikamoinen homma kaivaa hautaa, arkeologi Tuija Kirkinen jatkaa.

Hemmann vielä lisää, että hauta on mitä todennäköisimmin kaivettu käsin.

Lue myös: Ojankaivajat lapioivat ravurilegendan haudan auki, iskivät hampaat irti ja ottivat talteen – Niistä alkoi geenitutkimus, jonka myötä tutkijoille on lähetetty muun muassa pirtuhevosen leukaperät

Suomenhevosen tutkimiseksi avataan hautoja

Hemmann ja Kirkinen ovat tutkijoita, jotka selvittävät suomenhevosen juuria dna-näytteiden avulla.

Tutkimusta varten he kaivavat useita hautoja auki. Tarkoituksena on saada pieniä näytteitä ennen vuotta 1950-syntyneistä ja sittemmin haudatuista suomenhevosista.

Korian hauta on yksi näistä haudoista. Tutkijoiden mukaan se on myös erikoisimmasta päästä, vaikkakin hautapaikkoja selvittäessä on kuultu hurjiakin tarinoita.

Hurjin on kuin suoraan Game of Thrones -sarjan käsikirjoituksesta.

Kertomuksen mukaan lopetettavia hevosia olisi viety erään mäen päälle silvottaviksi. Tarina kertoo, että eläimiltä leikattiin irti raajat, jotta ne voitiin vierittää helposti mäkeä pitkin joukkohautaan. 

Tarinalle ei ole toistaiseksi saatu vahvistusta, mutta kaikki on mahdollista kun kyse on eläinten hautaamisesta. Sitä ei ole säännelty juurikaan.

– Eläinten hautaamisessa on voitu toteuttaa melko vapaasti omia näkemyksiä, ihmisen ja eläinten vuorovaikutusta tutkinut arkeologi Kirkinen naurahtaa.

Korian haudalla tehdään kaivaukset elokuussa, mistä varsinainen urakka alkaa.

Onko sinulla viimeistään 1950-luvulla syntyneen suomenhevosen jouhia, karvoja, hampaita tai luita? Tai tietoja hautapaikoista? Tiedot voi lähettää tutkijoille sähköpostitse karin.hemmann@helsinki.fi ja tuija.kirkinen@helsinki.fi

Tutkimuksen seurantaan ja keskusteluun voi myös osallistua Suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimushanke -Facebook-ryhmässä.