Hengityksen on tiedetty vaikuttavan aivoihimme jo tuhansien vuosien ajan. Nyt tutkijat uskovat, että nenän kautta hengittäminen auttaa muistikuvien lujittamisessa.
VIDEO: Uskomattoman helppo hengitysharjoitus auttaa rentoutumaan.
Nenän kautta hengittäminen näyttää tuoreiden tutkimustulosten valossa voimistavan muistia. Lääketieteellisen Karoliinisen instituutin tutkimuksessa havaittiin, että nenän kautta hengittäneet ihmiset muistavat aiemmin haistamansa hajut paremmin kuin suun kautta hengittäneet verrokkinsa.
Tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa yhteyden nenän kautta kulkevan hengityksen ja muistin lujittumiseen välillä. Hengitysreitin ja muistin välisen yhteyden tutkiminen on ollut aiemmin hankalaa, sillä tavalliset koe-eläimet, kuten rotat ja hiiret, eivät pysty luonnollisesti hengittämään suunsa kautta.
Nenän kautta hengittäneet muistivat paremmin
Tutkimuksessa osallistujat saivat opetellakseen 12 erilaista hajua kahdessa erillisessä tilaisuudessa. Hajujen opettelun jälkeen osallistujia pyydettiin hengittämään tunnin ajan nenänsä tai suunsa kautta.
Tunnin kuluttua osallistujille esiteltiin sekä aiemmin tuoksuteltuja hajuja että uusia aromeja. Osallistujia pyydettiin kertomaan, oliko haju vanha vai uusi.
Nenän kautta hengittäneet osallistujat muistivat hajut paremmin kuin suun kautta hengittäneet.
Shutterstock
Lisätutkimuksia mekanismista vaaditaan
Tulokset viittaavat siihen, että hengityksellä on vaikutusta ihmisen muistiin. Tutkijoiden seuraava askel on selvittää, mitä aivoissa todella tapahtuu hengittämisen aikana, ja miten tämä on yhteydessä muistiin. Asiaa on mahdollista tutkia aivojen sekä isoaivopuoliskon otsalohkon alapuolella sijaitsevan hajukäämin aktiivisuutta mittaamalla.
Hajukäämin on aiemmissa tutkimuksissa todettu erottelevan hajuja, mutta myös ilmavirtauksessa tapahtuvia muutoksia. Eri vaiheissa sisään- ja uloshengitystä eri osat aivoista aktivoituvat. Hengityksen ja aivojen aktiivisuuden välinen yhteys, ja sen vaikutus aivoihin on kuitenkin edelleen arvoitus. Hengityksen tiedetään joka tapauksessa esimerkiksi lievittävän stressiä sekä parantavan keskittymiskykyä.
– Se, että hengityksemme vaikuttaa käytökseemme, ei ole mitenkään uusi tieto. Tietoa siitä on ollut jo tuhansien vuosien ajan esimerkiksi meditaation saralla. Mutta kukaan ei ole onnistunut tieteellisesti todistamaan, mitä aivoissa oikeastaan tapahtuu. Nyt meillä on välineitä, joilla pystymme tuottamaan kliinistä tietoa, tutkimusta tehnyt Artin Arshamian sanoi.
Lähde: Science Daily