Halonen: Kansainväliset sopimukset voivat tehdä globalisaatiosta inhimillisemmän

-Kuitenkin useimmat meistä uskovat, että markkinavoimia voidaan hallita tavalla, joka mahdollistaa ympäristön ja ihmisten tarpeita huomioivan kestävän kehityksen. Mutta teemmekö tarpeeksi saavuttaaksemme nämä päämäärät, tänään ulkopoliittisen instituutin 40-vuotisjuhlaseminaarissa puhunut Halonen kysyi.

Halosen puheen otsikkona oli "demokratia, ulkopolitiikka ja globalisaatio". Halonen huomautti, että YK:n ympäristöohjelman mukaan maapallon väestön, tuotannon ja kulutuksen kasvu ovat toistaiseksi kumonneet teknologisen kehityksen ja poliittisten ratkaisujen avulla saavutetut ympäristöhyödyt. Hänen mielestään Kioton sopimuksen kohtalo ei ole tärkeä vain sen sisältämien asioiden vuoksi, vaan myös sen sisältämän kansainvälistä sopimusjärjestelmää tukevan viestin vuoksi.

Halonen pohti puheessaan varsin laajalti myös kansalaisyhteiskunnan ja globalisaation suhdetta. Hän arvioi, että kansainvälisten asioiden parissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden määrä, aktiivisuus ja itsevarmuus on kasvanut nopeasti.

-Kansalaisjärjestöjen merkitys on ollut suuri globalisaatiokritiikin kehittämisessä tai kehitysmaiden velkaongelmien esiintuomisessa. Uskon, että viimeistään Ottawa-sopimuksen syntyminen miina-asiassa herätti monen ammattidiplomaatin huomaamaan kansalaisjärjestöjen mukaantulon kansainväliseen politiikkaan.

Kansanäänestykset pulmallisia

Halosen mielestä neuvoa-antavan kansanäänestyksen käyttö näyttää vahvistuvan, vaikka Suomessa sitä on käytetty vain kahdesti kieltolakia kumottaessa ja Euroopan unioniin liityttäessä.

-Tutkimusten mukaan suomalaisten mielestä valittujen päättäjien pitää pystyä tekemään sekä mukavat että ikävät päätökset eikä kansanäänestysten suosio ole kovin suuri. Vastaavasti Irlannissa tai Tanskassa joudutaan kansanäänestykseen aina kun tosiasiallisesti perustuslaki muuttuu kansainvälisellä sopimuksella. Siis käytännössä aika usein EU:ssa, Halonen totesi.

Halosen mukaan äänestysaktiivisuus ei näytä nousevan kovin korkeaksi, mikä korostaa aktiivisten tai vastaan panevien kansalaisten merkitystä.

-Sekä tiedonjakamisessa että asioiden yksinkertaistamisessa kyllä-ei -asetelmaksi saattaa lisätä yleistä kiinnostusta ja osallistumista EU- ja muihin poliittisiin asioihin, presidentti pohdiskeli.

(MTV3-STT)