Maatalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) haluaa arvioida uudelleen Suomen ilmastolakia.
Essayahin mukaan nykyinen, Sanna Marinin (sd.) kaudella säädetty ilmastolaki painottaa liikaa hiilinielujen roolia Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Essayah ottaa kantaa asiaan Maaseudun Tulevaisuudessa (MT) maanantaina julkaistussa kolumnissa.
– Uusin tutkimustieto viimeistään osoittaa sen, että EU:n ja Suomen ilmastopolitiikassa on tehty iso virhe, kun tavoitteiden saavuttamisessa on nojattu liiaksi nieluihin, Essayah kirjoittaa.
Kolumnissaan Essayah sanoo, että ilmastolaki tehtiin vuoden 2019 tietojen varassa. Vuonna 2019 Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa asetettiin tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
Tavoite kirjattiin myöhemmin myös ilmastolakiin. Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen hallitusohjelmassa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan RKP arvelee, että ilmastolain avaaminen voi olla perussuomalaisilta pelkkä vaalitemppu. Toisaalta juuri RKP:lle ilmastotavoitteista kiinnipitäminen oli kynnyskysymys hallitukseen tulolle.
Lue myös: RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz tyrmää ilmastolain muuttamisen
Hallituspuolueista Perussuomalaiset on kritisoinut ilmastotavoitteita ennenkin.
– Nyt tutkimustiedot ovat muuttuneet. Vääriin oletuksiin ei pidä ideologisesti hirttäytyä, Essayah kirjoittaa viitaten Luonnonvarakeskuksen (Luke) tammikuussa julkaisemiin laskelmiin, joiden perusteella metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi.
Luken mukaan pääsyyt muutokselle ovat puuston kasvun pieneneminen, hakkuiden kasvaminen sekä maaperän hiilidioksidipäästöjen kasvaminen.
Lue lisää: Suomen metsät muuttuivat päästölähteeksi – "Tämä on kauhea tilanne", sanoo asiantuntija
Valtion metsät ovat edelleen merkittävä hiilinielu – mutta hiilinielu on pienentynyt ja sen kasvattaminen vaikeutunut
Essayah peräänkuuluttaa "hyvää metsänhoitoa"
Essayhin mukaan nielutavoitteiden täyttämiseen pyrkivät vaatimuksen hakkuiden rajoittamisesta aiheuttavat hakkuiden lisääntymistä toisaalla.
– Seurauksena olisi ”hakkuuvuotoa” alueille, joissa vastuullinen metsänhoito ei välttämättä toteudu laisinkaan.
Essayahin mukaan hiilinielujen ostamisen sijaan paras keino hiilinielujen ylläpitämiseen olisi puuston kasvun lisääminen sekä metsämaan hiilipäästöjen vähentäminen "hyvän metsänhoidon avulla".
– Ratkaisukeinot tähän ovat tuttuja. Jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö, tehokas metsän uudistaminen, varhaishoito, voimakkaiden harvennusten välttäminen sekä oikea-aikaiset hakkuut, Essayah kirjoittaa.