Ilmastolaki on keskeinen hallitusohjelman nurkkapultti, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz MTV Uutisille.
Näin hän tyrmää hallituskumppani kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin esiin nostaman ajatuksen ilmastolain päivittämisestä.
Maatalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) haluaa Maaseudun tulevaisuuteen kirjoittamansa kolumnin perusteella arvioida uudelleen Suomen ilmastolakia.
Essayahin mukaan nykyinen, Sanna Marinin (sd.) kaudella säädetty ilmastolaki painottaa liikaa hiilinielujen roolia Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
– Uusin tutkimustieto viimeistään osoittaa sen, että EU:n ja Suomen ilmastopolitiikassa on tehty iso virhe, kun tavoitteiden saavuttamisessa on nojattu liiaksi nieluihin, Essayah kirjoittaa.
– Nyt tutkimustiedot ovat muuttuneet. Vääriin oletuksiin ei pidä ideologisesti hirttäytyä, Essayah kirjoittaa viitaten Luonnonvarakeskuksen (Luke) tammikuussa julkaisemiin laskelmiin, joiden perusteella metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi.
Lue lisää: Hallituskriisi? Essayah haluaa kajota Marinin ilmastolakiin, johon nykyhallitus on sitoutunut: "On tehty iso virhe"
Adlercreutz: Hallitus kokonaisuudessaan on sitoutunut ilmastolakiin
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ei lämpene ilmastolain muuttamisehdotuksille.
– Ilmastolaki on keskeinen hallitusohjelman nurkkapultti. Hallitus on kokonaisuudessaan sitoutunut siihen. Hallituksena meidän tulee hakea ratkaisuja tavoitteeseen pääsemiseksi, kommentoi Adlercreutz MTV:n uutisille.
Ilmastolaki tiukkoine tavoitteineen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen ohjelmaan, joten sitä ei voi muuttaa kuin kaikkien hallituspuolueiden yhteisellä sopimuksella.
RKP voi siis halutessaan yksin estää hallitusohjelman muutokset. Ilmastolakia ovat aiemmin halunneet muuttaa perussuomalaiset ja nyt siis ilmeisesti myös kristillisdemokraatit.
Kiista hiilinieluista on Suomelle hankala
Eri maat arvioivat päästöjään ja hiilinielujaan eri tavalla. Nykyinen arvio Suomessa nostaa esiin kauhukuvia kalliiden ja perustaltaan epämääräisten ”hiilinieluosuuksien” ostamisesta ulkomailta ja vaatimuksia metsähakkuiden rajoittamisesta.
Essayahin mukaan nielutavoitteiden täyttämiseen pyrkivät vaatimuksen hakkuiden rajoittamisesta aiheuttavat vain hakkuiden lisääntymistä toisaalla.
– Seurauksena olisi ”hakkuuvuotoa” alueille, joissa vastuullinen metsänhoito ei välttämättä toteudu laisinkaan, toteaa Essayah.
Essayahin mukaan hiilinielujen ostamisen sijaan paras keino hiilinielujen ylläpitämiseen olisi puuston kasvun lisääminen sekä metsämaan hiilipäästöjen vähentäminen hyvän metsänhoidon avulla.
Hallitusohjelman tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä pysynee siis edelleen voimassa. Ja sekä ilmasto- , teollisuus- että metsäpoliittinen kiistely tavoitteen käytännön toteutustavoista jatkuu.