Fuksiaisten Afrikan tähti -hahmot sytyttivät someraivon: Varadekaanin mukaan Helsingin yliopistolla on rasismiongelma

3:42
Helsingin yliopiston fuksiaiset herätti ison keskustelun Afrikan tähden rasistisuudesta – ohjelma kysyi dosentilta, onko lautapeli rasistinen ja joutaako se takan sytykkeeksi.

Helsingin yliopiston maantiedon opiskelijat ovat saaneet runsaasti vihaisia viestejä sosiaalisessa mediassa ja puhelimitse opiskelijatapahtumaan liittyneen rasismikohun vuoksi.

Asiattomien viestien pahimmassa kurimuksessa on noin kymmenen opiskelijaa.

– Kaikki nämä opiskelijat ovat todella rankassa paineessa, joka ei vastaa tapahtumia. Somerauha olisi nyt tärkeintä heille, kuvaa tilannetta Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Samuli Siltanen.

Helsingin yliopisto on tarjonnut kriisiapua opiskelijoille. Samalla se on luvannut antirasistista koulutusta henkilökunnalle ja tuutoreille. 

Keskustelu alkoi, kun Iltalehti kirjoitti maantiedon ensimmäisen vuoden opiskelijoiden fuksiaisista, joissa oli lautapeliteema. Yhdelle joukkueista teemaksi määrättiin Afrikan tähti -peli. Joukkueen jäsenet pukeutuivat erivärisiksi pelinappuloiksi, löytöretkeilijäksi, Afrikan tähdeksi ja rosvoiksi.

Kuvia tapahtumasta nähnyt saksalainen vaihto-opiskelija kirjoitti sosiaaliseen mediaan, että asut toistivat siirtomaa-ajan stereotypioita ja olivat osa yliopistolla ilmenevää rasismia.

Tiedekunnan tasa-arvoasioista vastaava varadekaani Siltanen tulkitsee kohun heijastavan syvempää yliopiston ongelmaa. Hän myöntää, että Helsingin yliopistolla on rasismiongelma.

– Ei välttämättä sen enempää kuin yleisesti yhteiskunnassa, mutta sitä esiintyy. Emme kykene olemaan tarpeeksi huomioon ottava paikka.

Siltanen kertoo, että väitettä tukevat esimerkiksi kyselytulokset ja yliopiston johdon kokoonpano, joka ei ole yhtä moninainen, kuin muu yliopiston henkilökunta.

Maantieteen opiskelijoiden ainejärjestö on pyytänyt anteeksi Afrikan tähden ottamista yhdeksi fuksiaisteemaksi.

Ongelmallisuus piilee pelin juonessa ja visuaalisuudessa

Afrikan tähti -peli tuli markkinoille vuonna 1951 ja heijastaa aikansa maailmankuvaa.

Jälkikolonialismiin perehtynyt Turun yliopiston tutkija Raita Merivirta sanoo, että lautapeli toisintaa eurooppalaisten suhtautumista Afrikkaan 1800-luvun lopulla. Tavoitteena on Afrikan luonnonvarojen hyödyntäminen.

– Euroopan valtiot jakoivat keskenään Afrikan siirtomaakilpailussaan ja pyrkivät sieltä saamaan luonnonrikkauksia, jalokiviä ja kumia, ja käyttämään hyödyksi afrikkalaista työvoimaa.

– Tässä pelissä on sama lähestymistapa, Merivirta selittää pelin ongelmallisuutta nykypäivänä.

Pelin idean lisäksi myös alkuperäisen pelin visuaalinen ilme on rasistinen. Afrikan mannerta kuvaavalla pelilaudalla ainoat rakennukset sijaitsevat Kairossa ja Tangerissa lähellä Eurooppaa. Muualla pelilaudalla on viidakkoa, villiä luontoa ja alkukantaisesti esitettyjä afrikkalaisia.

Ei ainoa tapaus

Afrikan tähti ei ole suinkaan ensimmäinen suomalainen ilmiö tai kulttuurituote, jonka sopivuutta tässä ajassa on kyseenalaistettu.

Viime viikolla Tiernasäätiö ilmoitti, että joulun aikaan kiertävien tiernapoikien murjaanien kuninkaan kasvoja ei enää tule mustata. Maalin käyttö muistuttaa rasistista blackface-toimintaa.

Porvoolaisen makeisyhtiön Brunbergin suukkojen valmistus aloitettiin samana vuonna, kuin Afrikan tähti tuli markkinoille. Suukot saivat uuden nimen rasistisen nimensä tilalle jo kaksikymmentä vuotta sitten.

Merivirta antaa vinkin vanhemmille, jotka peliä jatkossa pelaavat.

– Lasten kanssa pelatessa voisi keskustella siitä, millaista maailmankuvaa peli edustaa, miten se suhtautuu nykypäivään ja mitä mahdollisia ongelmia siinä on, dosentti Raita Merivirta ehdottaa.

Afrikan tähdestä on julkaistu uudistettu 70-vuotispainos. Pelilaudalta on siivottu afrikkalaisia kuvaavat ihmishahmot, ja maantierosvot ovat tätä nykyä leopardeja.

Seikkailun säännöt ovat silti samat: voittaja on se, joka ensimmäisenä löytää Afrikan tähden ja vie sen mukanaan pohjoiseen.

6:03
Katso Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Samuli Siltasen haastattelu kokonaisuudessaan tästä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja