Vapaa-ajan asuminen on yhä useammin ympärivuotista. Hyvin varustelluilla mökeillä viihdytään sekä kesäisin että talvisin, mutta vain harva kotitalous on kokonaan valmis luopumaan vakituisesta asunnostaan. Monipaikkainen asuminen johtaa väistämättä liikkumiseen kaupungin ja maaseudun välillä kasvattaen liikennevirtoja.
Projektitutkija Mervi Hiltunen Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitokselta tarkastelee äskettäin julkaistussa tutkimusartikkelissa (Hiltunen & Rehunen 2014) vapaa-ajan asumiseen liittyviä liikkumisen tapoja ja virtoja. Tutkimuksen mukaan mökkimatkojen pituus ja määrä ovat kasvussa, ja mökkeily kiinnostaa eläkeläisten lisäksi myös nuorempia sukupolvia. Tutkimustulokset perustuvat paikkatietoaineistoihin, tilastotietoihin sekä vuonna 2012 tehtyyn kyselytutkimukseen (N 1189), jossa tiedusteltiin 15–84-vuotiailta suomalaisilta vapaa-ajan asumisen käytäntöjä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus eli ASU-tutkimusohjelmaa.
– Paikkatietoaineistosta selviää, että suomalaisten mökkimatka on pituudeltaan keskimäärin 93 kilometriä ja tyypillisesti eli mediaaniltaan 39 kilometriä. Pääkaupunkiseudulla asuvat vapaa-ajan asukkaat tuottavat noin 40 prosenttia koko maan mökkeilyvirroista. Kyselytutkimuksen mukaan mökinomistajat tekevät vuosittain keskimäärin 32 matkaa mökille ja yöpyvät mökillä 61 vuorokautta, Hiltunen kertoo.
Vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon väliä kuljetaan usein omalla autolla. Mökin omistajista ja käyttäjistä 89 prosenttia matkustaa mökille omalla autolla ja 5–6 prosenttia tekee mökkimatkoja myös linja-autolla tai junalla. Noin 12 prosenttia vastaajista matkustaa mökille kimppakyydissä, suurin osa heistä on yksin asuvia autottomia naisia.
Tutkijoiden mukaan mökkeilyn suosio on lähitulevaisuudessa taattu erityisesti eläkeikäisten ja suurten ikäluokkien keskuudessa. Eniten aikaa mökillä viettävät 55–80-vuotiaat, mutta myös nuoret sukupolvet ovat kiinnostuneita mökkeilystä.