Epävarmuus taloudesta kutistanut nuorten aikuisten odotuksia: "Riittää että on katto pään päällä"

Nuorten aikuisten odotuksia asumisen ja yleensäkin elämän suhteen hillitsee huomattava epävarmuus taloudellisesta kehityksestä ja omien rahojen riittävyydestä. Suomalainen nuori on tyytyväinen tämänhetkiseen asuinalueeseensa ja asuntoonsa, mutta ei tunne kovinkaan paljon yhteenkuuluvuutta oman asuinympäristönsä muiden asukkaiden kanssa.

20–40-vuotiaiden näkemyksiä asumisesta:

• 40 prosenttia on hyvin kiinnostunut asumaan pientaloalueella kaupungin läheisyydessä, 20 prosenttia  suuren kaupungin keskusta-alueella
• 80 prosenttia huolissaan siitä, miten omat rahat riittävät asumismenoihin tulevaisuudessa. Asumisen olosuhteisiin ollaan tyytyväisempiä kuin muihin elämän suuriin osa-alueisiin.
• Noin 80 prosenttia uskoo asumisen keskittyvän vahvasti suurten kaupunkien lähiympäristöihin, älyteknologian valtaavan asunnotkin nopeasti, ja tulevaisuuden asuntojen olevan pienempiä ja energiatehokkaampia. 

Tutkimusaineistosta selviää, että kaksikymppinen suomalainen on melko tyytyväinen jo siihenkin, että on omat seinät ja katto pään päällä. Tutkimuksesta piirtyy myös kuva nuorista aikuisista, jotka eivät pahemmin välitä tutustua naapureihinsa. Nuorten naapurisuhteet ovat kaikkein etäisimpiä, kun asiaa kysyttiin 20–75-vuotiailta. Mitä nuorempi, sitä enemmän heidän tuttavuutensa rakentuvat muiden asioiden kuin asuinpaikan ympärille. Lähes puolet nuorista tuntee olonsa ulkopuoliseksi omassa asuinympäristössään ja karttaa kontakteja naapureihinsa.

Vaikka taloudellinen huoli painaa odotuksia alas, eivät haaveet ole täysin kuolleet.

– Nuorten tulevaisuuden asumistoiveena on ekologisesti kestävä Suomi, jossa kaikki halutaan pitää mukana. Yhteinen turvallinen yhteiskunta, jossa itsekin voi olla osallisena, hallitsee tulevaisuusodotuksia myös asumisen osalta, kertoo Suomen Asuntomessujen vastaava tutkija Kari Tervonen.

Nuoret arvostavat lähiluontoa

– Tutkimukset osoittavat, että uskomus nuorista suomalaisista kaupunkien ydinkeskustojen vuokra-asumisen vankkumattomina kannattajina on myytti. Valtaosalle kaksi- ja kolmekymppisiä suomalaisia pientaloasuminen omistusasunnossa kaupungin läheisyydessä on mieluisin paikka ja tapa asua. Kaupunkiasumisen päällimmäisiin kehittämistoiveisiin kuuluu se, että asuinalueiden kauneudesta ja luonnonläheisyydestä kannetaan tarpeeksi huolta, Tervonen kertoo.

Hyvä naapuruus aiheena kesän 2018 Asuntomessuilla Porissa 6.7.-5.8.2018.

– Haluamme synnyttää keskustelua, miten Suomessa luodaan hyviä asuinalueita, joissa asukkaat voivat hyvin. Vaikka Suomi on juuri äskettäin rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi, ja myös asuintyytyväisyys on Tanskan ohella Euroopan kärjessä, asukkaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja kotoisuudessa olemme kaukana toivottavasta tasosta, sanoo Suomen Asuntomessujen vastaava tutkija Kari Tervonen.

Nuorille suomalaisille tärkein asunnon valintakriteeri on ensisijaisesti riittävän sujuvat liikkumisyhteydet arjen sukkuloinnissa, ja toiseksi tärkeimpänä alueen kauneus ja viihtyisyys yhdistyneenä hintatasoon, johon itsellään on varaa. Nykyisiä liikkumiseen meneviä aikoja ei koeta tarpeellisiksi lyhentää, ja nykyisiin lähipalveluihin ollaan tyytyväisiä. Siksi nuortenkin toiveet vievät enemmän pientaloalueille kuin kaupunkikeskustoihin.

– Toiveet asunnolta ovat vain muutaman piirun verran modernimpia kuin keski-ikäisillä. Nuorten sisustusmaku on skandinaavinen, mutta jonkin verran persoonallisemmalla ja irrottelevammalla twistillä kuin iäkkäämmissä ikäluokissa. Viihde- ja älyteknologia kiinnostaa, moderni ja valoisa ilme rakennuksessa ja sisutuksessa miellyttää, kuvailee Tervonen.

Suomen Asuntomessujen tilaaman tutkimuksen vastaajina oli eri tutkimuskierroksilla 1000–1800 suomalaista, ikäjakaumalla 20–75 vuotta. Tutkimusten tiedonkeruun toteutti Norstat tammikuussa 2018, sekä tammi-, huhti- ja kesäkuussa 2017.