Moni haluaisi asua mökillään vuoden ympäri, mutta toteutus ei aina onnistu.
Loma-asuntoon halutaan muuttaa pysyvästi enemmän kuin pystytään. Osasyynä tähän on hallintokäytäntöjen sekavuus ja erilaisuus eri puolilla Suomea. Suurin ongelma on, ettei mökille vakituisesti muuttavalla ole etukäteen varmuutta, miten prosessi etenee. Tämä ilmenee tutkimuksesta, joka on tehty Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus eli ASU-tutkimusohjelmassa.
Mahdollisuudet muuttoon vaihtelevat eri puolilla Suomea. Muuttotappiolliset kunnat haluavat yleensä hyväksyä loma-asunnoissa asuvat vakituisiksi asukkaiksi. Osa kunnista vaatii, että vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitus muutetaan vakinaiseksi asunnoksi, jos asukkaalla ei ole muuta vakituista asuntoa. Osa taas hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla ilman käyttötarkoituksen muutosta. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille mahdollisuuden myöntää poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokselle.
Vuoden 2011 lopussa noin 13 000 vapaa-ajan asuntoa oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakinaiseksi asunnoksi ilman, että käyttötarkoitusta oli vaihdettu vakinaiseksi asunnoksi. Eniten tällaisia asuntoja on Uudellamaalla (1 600) ja Lapissa (1 300).
Missä kunnassa asut?
Käytännössä ympärivuotista mökillä oleskelua ei voi estää, jos vakinainen osoite on muualla. Jos sen sijaan haluaa saada vakinaiseksi osoitteeksi mökkiosoitteensa, muutoksen mahdollisuus riippuu siitä, missä kunnassa tai minkä Ely-keskuksen alueella mökki sattuu sijaitsemaan. Periaatteellisena kysymyksenä tämä on tärkeä. ASU-ohjelman tutkimus analysoi hallinnon dokumentteja ja media-aineistoa ja totesi, että riitatapaukset horjuttavat kansalaisten uskoa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseen.
