Jengipomona tunnetuksi tullut ja kolmesta murhasta tuomittu Lauri Johansson kertoo tuoreen rikoskirjan mukaan, että ehdotti huumesyyttäjän ampumista rynnäkkökiväärillä aamutelevision suorassa lähetyksessä 1990-luvulla.
Kahden rikostoimittajan, Janne Huuskosen ja Mikko Gustafssonin Kultainen Vasikka – järjestäytynyt rikollisuus Suomessa -kirja valottaa kuvaa Suomen järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Kirja antaa ymmärtää, että reilut toistakymmentä vuotta sitten ammattirikollisten piirissä kyti keskinäisten välienselvittelyjen lisäksi väkivallaksi eskaloituvaa vihaa myös viranomaisia kohtaan. Pommi- tai kranaatti-iskuista tai suunnitelmista saatiin STT:n arkistonkin mukaan lukea lehdestä melkein joka vuosi.
Johansson sanoo kirjan mukaan, että hän itse ehdotti entiselle rikollispomolle Keijo Vilhuselle naispuolisen syyttäjän ampumista.
– Minä ehdotin Keijolle, että vedetään rynkyllä lasin läpi, kun se tekee aamu-tv:tä siinä… Keijo sano, että ei me voida marttyyriä tehä. Eli se löi jäitä hattuun. Jos se ois sanonu, että vedetään vaan, niin mä oisin menny rynkyn kans siihen huppu päässä ja vetäny, Johansson sanoo kirjan mukaan.
Johanssonin mukaan Vilhunen laittoi hänelle jäitä hattuun. Vilhunen ei kommentoinut asiaa kirjailijoille, mutta sen hän kirjan mukaan tunnustaa, että oli samaisen syyttäjän mökin polttamisen takana 1990-luvulla. Polttamiseen katsottiin syylliseksi kuitenkin toinen henkilö.
– No minä voin myöntää näin yli 20 vuoden jälkeen, että olen tilannut sen polton, Vilhunen sanoo kirjan mukaan.
Kirja: Vilhunen osallistui poliisitalon pommi-iskun rahoittamiseen
Kirjassa esitetään myös väite Helsingin Pasilan poliisitalon pommi-iskun rahoituksesta. Mysteeriksi jäänyt Helsingin Pasilan poliisitalon pommi-isku tapahtui elokuussa 1995.
Yöllä poliisitalon edustalla räjähtänyt voimakas autoon sijoitettu pommi oli sen laatuinen isku yhteiskuntaa vastaan, että sisäministeri Jan-Erik Enestam (r.) lupasi kymmenientuhansien markkojen vihjepalkkion syytteeseen johtavasta vinkistä.
Räjähdyksen voimasta poliisitalon seinään syntyi aukko ja ainakin 150 huonetta vaurioitui. Ikkunoita rikkoontui muun muassa läheisestä oikeustalosta, ja autonromua lensi yli sadan metrin päähän. Yksi poliisitalossa ollut poliisimies loukkasi lievästi kätensä lasinsirpaleista, ja aineelliset vahingot olivat miljoonaluokkaa.
Poliisi epäili teosta muun muassa poliiseista kostolistan laatinutta tunnettua rikollisvaikuttajaa, jonka epäiltiin osallistuneen myös vuosina 1991 ja 1992 Helsingin veroviraston vastaisiin pommi-iskuihin.
Iskut aiheuttivat miljoonien markkojen vahingot, mutta ketään ei saatu vastuuseen verottajaa saati poliisiakaan vastaan tehdyistä iskuista. Kirjassa muun muassa yllytyksistä kostoiskuihin kahta poliisia vastaan tuomittu rikollisvaikuttaja kiistää osallisuutensa iskuihin.
Sen sijaan alamaailmassa 1990-luvulla kirjan mukaan merkittävää valtaa käyttänyt Vilhunen sanoo kirjassa, että Pasilan pommi-iskulle oli useita rahoittajia, mutta kertoo kirjassa tarkemmin vain omasta roolistaan.
– Siihen yleisesti kerättiin kolehtia. Muistaakseni itsekin taisin laittaa jonkun pienen kolehdin siihen. Se oli varoitus, Vilhunen sanoo kirjan mukaan.
Hän myös kertoo kirjan mukaan osallistuneensa itse iskun rahoittamiseen 50 000 markalla. Poliisi lopetti iskun tutkinnan vuonna 2006, ja rikos on jo vanhentunut.
Kirjaa varten tehty laajaa tiedonhankintaa
Kirjassa on kaivettu tietoa alamaailman tapahtumista tekemällä asiakirja- ja media-aineiston lisäksi 90 haastattelua, joista 48 on rikoksista tuomittujen tai heidän läheistensä kertomaa.
Kirjan kirjoittajat Huuskonen ja Gustafsson työskentelivät osan kirjan tekoajasta STT:n toimittajina alkuvuoteen 2019 asti, toinen myös jutun kirjoittajan työparina.
Gustafsson on nykyään Helsingin Sanomien rikostoimittaja. Huuskonen työskentelee tekoälyfirma Utopia Analyticsin markkinointi- ja viestintäjohtajana.