Keijo Vilhunen väittää kirjassa Jari Aarnion toimineen huumebisneksessä jo paljon ennen tynnyrijuttua: Ex-rikollispomon mukaan Aarnio tienasi useita miljoonia

Yksi suomalaisen alamaailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä, rikollisjärjestö United Brotherhoodia johtanut Keijo Vilhunen kertoo tänään julkaistavassa kirjassa elämästään ammattirikollisena. Vilhunen on illalla MTV:n Rikospaikan erikoishaastattelussa kello 22.35.

Aki Linnanahteen kirjoittamassa Vilhunen-kirjassa (Otava, 2022) entinen rikollispomo kertoo yhteistyöstään Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnion kanssa.

Keijo Vilhunen on istunut ison osan elämästään vankilassa. Hänen pitkät huumerikostuomionsa vuoden 1994 jälkeen ovat tulleet kannabiksesta, josta hän on istunut yhteensä 27 vuotta linnassa.

– Minä taidan olla tässä maassa eniten pilven maahantuonnista istunut mies. Jonain päivänä voidaan todeta, että turhaan, kun ainetta ei ole enää kriminalisoitu, Vilhunen sanoo kirjassa.

Vilhunen 17-vuotiaana Liperin mummolassa vuonna 1977. Pian tämän jälkeen hän sai ensimmäisen tuomionsa. Kuva: Keijo Vilhusen arkisto, kirjasta Vilhunen (Otava 2022)

Lue myös: Rikostoimittajan analyysi: Helsingin hovioikeus antaa Aarnion murhajutun tuomion – tässä vaihtoehdot

Keijo Vilhunen kommentoi vapauttavaa tuomiota: "Ennalta-arvattava"

Pitkään huumebisneksessä

Vilhunen tuomittiin yhdessä Aarnion kanssa samassa huume- ja virkarikosjutussa eli niin sanotussa tynnyrivyyhdissä 10 vuodeksi vankeuteen. Helsingin hovioikeus piti vuonna 2019 tuomiot ennallaan.

Hovioikeuden mukaan Aarnio osallistui viiden huumelähetyksen järjestelyyn Hollannista Suomeen. Hovioikeus katsoi, että Vilhunen syyllistyi Aarnion kanssa kahteen törkeään huumausainerikokseen.

Uutuuskirjassa Vilhunen väittää Aarnion olleen huumebisneksessä mukana paljon tiedettyä pidempään, jo ennen tynnyrijuttua.

Vilhunen vapautui Sörnäisten vankilasta 1990-luvun alussa ja oli varma, että poliisi ei enää pääsisi hänen jäljilleen. Hän oli pyörittänyt hyvin tuottavaa huumebisnestä vankilastakin käsin.

Lue myös: Jari Aarnio vapautui vankilasta – jalkapanta seuraa miehen liikkeitä

Syyttäjä haluaa viedä Jari Aarnion murhasyytteen korkeimpaan oikeuteen

Tässä vaiheessa myös Jari Aarnio astui Vilhusen elämään. Aarnio oli saanut kaivettua rikollispomon nimen esiin.

Samoihin aikoihin, ennen 1990-luvun puoltaväliä, Vilhunen alkoi miettiä, että kuviossa oli jotain outoa.

– Mistä johtui, että tietyt huumetapaukset jäivät kiinni, kun samaan aikaan jossain muualla huumekauppa sai jatkua? hän kysyy kirjassa.

3:57Hovioikeus kumosi helmikuussa Jari Aarnion käräjillä saaman murhatuomion. Vilhunen sai vapauttavan tuomion Volkan Ünsalin murhajutussa niin käräjä- kuin hovioikeudessakin.

Lue myös: Ex-jengipomo Keijo Vilhunen paljastaa Ylen podcastissa, miten hänestä tuli poliisin tietolähde: "Poika sairastui silloin parantumattomaan tautiin"

Osa tapauksista jäi pimeäksi

Vilhusen mukaan Helsingin huumepoliisi selvitti tehokkaasti rikoksia, mutta silti isojakin tapauksia jäi pimeäksi. Hän alkoi epäillä, että joku tai jotkut poliisin sisällä katselisivat isojakin lasteja läpi sormien tai hyötyisivät tilanteesta jopa rahallisesti.

Vilhunen alkoi tutkia annettuja tuomioita.

– Tsekkasin, mitkä tapaukset olivat kulkeneet Jari Aarnion työpöydän kautta. Vastaus: joka ikinen. Laskin yhteen 1+1. Tajusin, että Aarnion täytyy säätää poliisityönsä ohella jotain muutakin, Vilhunen kertoo.

– Yksinkertaisesti tavaraa tuli maahan niin paljon enemmän kuin sitä jäi kiinni. Niinhän se on tietysti aina, mutta silti suhdeluku tiettyjen toimijoiden kanssa oli outo, Vilhunen sanoo.

Nostaa esiin uuden nimen

Vilhusen mukaan Aarnio hyödynsi rikoksissaan rikollisten jakeluverkostoa. Aineet piti pystyä myymään eteenpäin ja samalla rikollisorganisaatiot toimivat kilpenä Aarnion suuntaan.

Vilhunen uskoo myös, että Aarnio käytti rikollisissa huumebisneksissään muitakin apuna kuin vain häntä ja Raine Sievälää.

– Voin mainita nimeltä United Brotherhoodin neuvostossa istuneen Ville Jaatisen, joka menehtyi kesällä 2021 Lahden poliisivankilassa. Tämänkin nimen nostan esiin vain siksi, että tästä ei enää koidu miehelle ongelmia, hän sanoo kirjassa.

Vilhunen kertoo tietävänsä tapauksen, jossa Jaatinen jäi amfetamiinikassin kanssa kiinni suoraan rysän päältä.

– Kuinka ollakaan, piri saatiin muutettua pilveksi, kun mies oli muka käynyt väärällä kätköllä. Selitys meni läpi jopa oikeudessa, Aarnion avustuksella, Vilhunen väittää.

Lue myös: Miten käy Jari Aarnion elinkautisen tuomion? Vuosaaren palkkamurhan käsittely alkaa hovissa – tästä jutussa on kyse

Toimitti rahaa Aarniolle

Kirjassa Vilhunen kertoo myös toimittaneensa suuria summia rahaa Aarniolle.

Tynnyrijutun tutkinnan aikana vuonna 2014 Aarnion Porvoossa sijainneen omakotitalon kukkapenkistä löytyi kotietsinnässä 65 000 euroa käteistä rahaa.

Vilhusen mukaan kukkapenkistä löytynyt pimeä raha kuului Aarniolle.

– Olen itse ne toimittanut. Lajittelin rahat muovipusseihin ja pudotin sovitusti auton avoimesta ikkunasta, Vilhunen sanoo kirjassa.

Aarnio kiisti oikeudessa, että rahat olisivat kuuluneet hänelle. Aarnio väitti, että kyseessä oli lavastus.

– Se kukkapenkki oli pelkkä Aarnion kotikassa. Pelkästään minä vein hänelle niiden vuosien aikana rahaa satojatuhansia euroja. Parhaimmillaan fyrkat oli niputettu tiukasti yhteen puolikkaaksi paaliksi. Ja ne muuten painavat kuin synti, Vilhunen kuvailee.

Väite miljoonien rikoshyödystä

Vilhunen arvelee, että Aarnio on saanut maahantuomistaan huumeista jopa useiden miljoonien eurojen rikoshyödyn.

– Aarnion maahantuomat hasikset voitaisiin laskea vaikka kaavalla 500–1 000 kiloa vuodessa, vaikkapa reilun kymmenen vuoden aikaikkunassa, Vilhunen väittää kirjassa.

Linnanahde toteaa kirjassa, että hänen on mahdotonta osoittaa Vilhusen väitteitä todeksi, mutta hän on saanut useammasta lähteestä samansuuntaisia tietoja.

Kirjassa useat nimettömät lähteet toteavat, että kukaan ei aloita huumeiden maahantuontia tuomalla valtavan 800 kilon lastin Suomeen.

– Jos kuka tahansa aloittaa rosvohommat, niin yleensä sitä ei aloiteta tuomalla tynnyrikaupalla huumeita, Vilhusen asianajaja Markku Fredman muotoilee kirjassa tietämättömänä siitä, että nimettömät lähteet puhuivat asiasta samalla tavalla.

Lue myös: Keijo Vilhusen asianajaja pitää tuomiota perusteltuna ja toivoo, ettei päämiehensä joutuisi hoviin: "Kokisin todella omituisena"

"Paska reitti"

Linnanahde toteaa kirjassa, että vaikka Vilhunen itse vältteli väkivaltaa eikä ollut välttämättä ampumassa kenenkään polvilumpioita rikki, hän vaikutti asemassaan moniin koviin ihmiskohtaloihin.

Entinen jengipomo sanoo nyt, että rikollisessa elämässä ei ole mitään hienoa.

– Paska reitti tämä on. Paljon helpommalla voi elämässään päästä, eikä mikään lopulta korvaa menetettyä vapautta, Vilhunen sanoo kirjassa.

Keijo Vilhusen erikoishaastattelu tänään Rikospaikassa MTV3-kanavalla kello 22.35.