Eurooppa neuvottelee: Venäjän miljardit Ukrainan sotakassaan

Tähän kytkeytyy asian ongelma, josta etenkin Belgialla on huolia. Venäjä-pakotteet on uusittava kuuden kuukauden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Jäsenmaista etenkin Unkari on jo useamman kerran venkoillut pakotteiden hyväksymisessä.

Jos pakotteiden jatkosta ei saataisi sopua, ne raukeaisivat heti ja Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois Euroclearista.

Siksi EU-komissio on ehdottanut, että pakotepäätöksissä siirryttäisiin yksimielisten päätöksien sijasta määräenemmistöpäätöksiin. 

Tarkoituksena on, etteivät yksittäiset jäsenmaat voisi kiristää EU:ta ja että pakotteet pysyisivät voimassa kunnes Venäjä on maksanut sotakorvaukset Ukrainalle.

Se, miten tämä muutos toteutuisi, on kuitenkin auki. Asiaan liittyy monia juridisia keskusteluita, ja EU:n juristeilla on ilmeisesti keskenäänkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten helppo malli olisi toteuttaa. 

Yksi niistä koskee sitä, voidaanko pakotteisiin koskevaa päätöksentekoa muuttaa ilman, että kaikki jäsenmaat antavat sille tukensa.

Neuvottelut kesken

Belgialla on muitakin huolia, kuten kysymys siitä, voiko belgialaisille, Venäjällä toimiville yrityksille tai belgialaisvaroille koitua seurauksia päätöksestä. Myös tästä riskinjaosta käydään keskustelua.

Monet EU-maat pitävät kuitenkin tärkeänä, että Ukrainan tukemiseen löydetään uusi, kestävä ratkaisu. Lainan on arveltu kattavan Ukrainan menoja ainakin seuraavan parin vuoden ajaksi.

Huippukokouksen lopputulemat kirjataan päätelmiksi, joita valmistellaan jo ennen kokousta. STT:n näkemään, tiistai-illalle päivättyyn kokouspäätelmään oli kirjattu johtajien pyyntö komissiolle alkaa valmistella esitystä asiasta mahdollisimman nopeasti.

Keskustelut asiasta olivat kuitenkin keskiviikkona STT:n tietojen mukaan yhä kesken. Korkea EU-virkamies sanoi keskiviikkona, että asiasta ei ollut vielä saatu suurlähettilästasolla sopua.

Puolustushankkeiden rahoitus agendalla

EU-maat keskustelevat myös puolustuksen vahvistamisesta. EU-komissio esitteli viime viikolla puolustuksen tiekartan, jolla on tarkoitus vahvistaa EU:n puolustus seuraavan viiden vuoden aikana kaikenlaista aggressiota vastaan.

Yksi näistä on hankkeista on julkisuudessa "droonimuurina" esiintynyt droonipuolustualoite koko Euroopan suojaksi.

Suomi toivoi asiaan aiemmin yhteisten EU-varojen käyttöä solidaarisuusperiaatteella, mutta esimerkiksi EU:n tämän hetkisestä monivuotisesta budjetista varoja ei juurikaan ole enää jaettavaksi puolustukseen.

Siksi todennäköisesti rahoitusta kaavittaisiin muun muassa EU:n puolustuslainaväline Safesta, omista varoista, budjetin rippeistä ja mahdollisesti myös EU:n uudesta puolustusteollisuusohjelmasta.