Eurokriitikko penää keskustelua eurosta

– Jos joku olisi neljä vuotta sitten ehdottanut, että pankkiunioni, pankkituet ja mekanismit, joilla olemme lainanneet rahaa Etelä-Euroopan maille tehdään kerralla, niin uskoisin, että eduskunta olisi sanonut ei, arvioi finanssiasiantuntija Stefan Törnqvist.

– Mutta nyt tämä tapahtuu hivuttautumalla, hän harmittelee.

Törnqvist on ollut mukana euron tulevaisuutta pohtineessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen, jonka toimittama kirja Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot julkaistiin parahiksi eurovaalien alla.

Liittovaltiossa Saksan osavaltio  

Törnqvistin mukaan liittovaltio ei ole huono vaihtoehto, kunhan tietää mitä se tarkoittaa. 

– Kysymys on siitä, kannattaako liittovaltioon mennä mukaan maksajaksi. 

Hän vertaa tilannetta kuntaliitoksiin, joissa köyhät kunnat rakennuttavat infrastruktuurin velalla kuntoon ennen kuntaliitosta ja maksattavat velat liitoskunnilla yhdistymisen jälkeen.

– Pitäisikö meidän siis laittaa nyt heti kaikki maantiet kuntoon, rakentaa metrotunneleita ja saneerata homekoulut, jotta Saksa sitten auttaisi meitäkin tukiaisilla eli hoitaisi lainat meidän puolesta, Törnqvist kärjistää.

Törnqvistin mielestä Suomella on kolme vaihtoehtoa:

– Vahva liittovaltio, jolloin olisimme tavallaan Saksan osavaltio. Löyhä liittovaltio muistuttaa aika paljon sitä, missä nyt olemme, mutta tukipäätöksiä tulee jatkuvasti. Tai sitten itsenäisyyden takaisin ottaminen ottamalla esimerkiksi Suomen markka käyttöön.

Eurossa vaanii sisäinen devalvaatio  

Törnqvist painottaa, että olennaista on keskustelu ja vaihtoehtojen pohtimien. 

– Euro kelpaa minulle vallan hyvin. Ongelma on Suomessa se, että olemme 10 - 20 prosentin devalvaation edessä joka tapauksessa, joko sisäisesti tai ulkoisesti, ennustaa Törnqvist.

Sisäinen devalvaatio tarkoittaisi palkkojen laskua tai inflaatiota hitaampaa palkkojen nousua. Ulkoisessa devalvaatiossa valuutan arvo laskisi muihin valuuttoihin verrattuna. Myös se heikentäisi ostovoimaa, kun kaikki ulkomailta tuotavat tavarat kallistuisivat. 

Kaiken pohjalla on kasvava julkinen velka, jota ei sulateta ilman vahvaa talouskasvua. Sellaista ei Suomeen ole viime aikoina ennustanut yksikään talousennusteita laativa pankki, järjestö tai tutkimuslaitos.  

Törnqvistin ennustus on karu.

– Jotta saamme velkaantumisen pysähtymään eurossa ollessamme, joudumme valitettavasti leikkaamaan palkkoja. Lisäksi joudumme aika paljonkin supistamaan julkista sektioria, jotta kysyntä ei tästä palkkojen leikkausesta johtuen romahtaisi.

Devalvaatio, ei kiitos!

Ainakaan äkkiseltään ulkoinen devalvaatio saa täystyrmäyksen katukyselyssä. Muistot ovat karvaita. 

– Suomen markka oli kovin heiluva valuutta. Silloin manattiin sitä tulonsiirtoa, mikä devalvaatiolla vietiin aina palkansaajan kukkarosta suurteollisuudelle. Nyt, kun on saatu vakaa ja vahva valuutta, niin pidetään siitä kiinni, toteaa Pertti Kilpeläinen.