EU-instituutiot pääsivät sopuun ilmastolaista, jolla unionista tulee hiilineutraali vuonna 2050.
Euroopan unionin uuden ilmastolain tavoitteiden saavuttaminen nojaa vahvasti hiilinieluihin, mikä tietää lähitulevaisuudessa vaikeita keskusteluja maan- ja metsänkäytöstä.
EU-instituutiot pääsivät varhain keskiviikkoaamuna poliittiseen sopuun ilmastolain sisällöstä. Lain lähtökohtana on, että unioni on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotetaan vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.
Lue myös: Energiateollisuus EU:n ilmastokriteereistä: Vesivoima asetetaan eri koriin tuulen ja auringon kanssa
Ilmastolakiin sisältyy myös päästövähennystavoite vuodelle 2030, joka on vähintään 55 prosentin vähennys verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.
Ilmastolaki on merkittävä askel, sillä pitkä lista muuta lainsäädäntöä tullaan sovittamaan sen tavoitteiden mukaisiksi. Tämä taas vaikuttaa suoraan siihen, millaisia vaatimuksia esimerkiksi yrityksille asetetaan, ja siihen, miten Suomen metsät lasketaan mukaan EU:n hiilinielujen kasvattamiseen.
Hiilinielulla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ilmiötä tai prosessia, joka sitoo itseensä hiilidioksidia.
