EU kiristää ilmastotavoitettaan – Suomelle tulossa vaikeat neuvottelut metsistä

EU-instituutiot pääsivät sopuun ilmastolaista, jolla unionista tulee hiilineutraali vuonna 2050.

Euroopan unionin uuden ilmastolain tavoitteiden saavuttaminen nojaa vahvasti hiilinieluihin, mikä tietää lähitulevaisuudessa vaikeita keskusteluja maan- ja metsänkäytöstä.

EU-instituutiot pääsivät varhain keskiviikkoaamuna poliittiseen sopuun ilmastolain sisällöstä. Lain lähtökohtana on, että unioni on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotetaan vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Ilmastolakiin sisältyy myös päästövähennystavoite vuodelle 2030, joka on vähintään 55 prosentin vähennys verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Ilmastolaki on merkittävä askel, sillä pitkä lista muuta lainsäädäntöä tullaan sovittamaan sen tavoitteiden mukaisiksi. Tämä taas vaikuttaa suoraan siihen, millaisia vaatimuksia esimerkiksi yrityksille asetetaan, ja siihen, miten Suomen metsät lasketaan mukaan EU:n hiilinielujen kasvattamiseen.

Hiilinielulla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ilmiötä tai prosessia, joka sitoo itseensä hiilidioksidia.

Vapaamatkustajat huolena

9:57
Video: Pitäisikö ilmastolle haitallisten tuotteiden ulkomainonta kieltää?

Ilmastolaista käytiin EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston välillä kovaa vääntöä. Ratkaisevat neuvottelut venyivät 14 tunnin rupeamaksi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Suomalaisista europarlamentaarikoista neuvotteluihin osallistuivat omien ryhmiensä edustajina Renew Europe -ryhmän Nils Torvalds (r.) ja vasemmistoryhmän Silvia Modig (vas.).

He näkevät neuvottelutuloksessa sekä hyvä puolia että huolestuttavia seikkoja.

Suuri huoli liittyy juuri hiilinielujen roolin. Torvalds ja Modig huomauttavat, että nurkan takana odottavat Suomen kannalta kinkkiset neuvottelut, kun maankäytön hiilinielujen laskentasääntöjä eli lulucf-sääntelyä uudistetaan ilmastolain vanavedessä.

Huolena on, että laskennassa vastuuta sysätään runsain mitoin metsäisten jäsenmaiden, kuten Suomen ja Ruotsin, niskaan.

Parlamentti olisi halunnut, että ilmastotavoitteet sitoisivat kaikkia EU-jäsenmaita erikseen eikä ainoastaan unionia kokonaisuutena. Tämä ei toteutunut, vaan ilmastolain tavoitteet ovat yhteisiä kaikille.

Modigin mukaan on olemassa selvä riski sille, että osasta jäsenmaita tulee vapaamatkustajia.

–  Maat ovat niin erilaisissa tilanteissa. Toisten on helpompi löytää päästövähennyksiä kuin toisten, Modig sanoo.

Parlamentin kovia vaatimuksia jäi toteutumatta

Parlamentti lähti neuvotteluihin kovien tavoitteiden kera. Se tavoitteli vuoden 2030 päästövähennykseksi 60 prosenttia niin, että hiilinielujen vaikutusta ei laskettaisi mukaan.

Komission ehdotus ja jäsenmaiden kanta oli vähintään 55 prosentin vähennys hiilinielut mukaan laskettuna, mikä meni läpi neuvotteluissa.

Poliittinen sopu ilmastolaista vaatii vielä hyväksynnän EU-parlamentilta sekä jäsenmaiden neuvostolta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja