Berliinissä ja Brysselissä kokoustetaan tällä viikolla Ukrainan kannalta kriittisen tärkeiden kysymysten ääressä, kirjoittaa Berliinissä Ukraina-neuvotteluja seuraava MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Joulu kolkuttaa jo ovella, mutta kansainvälisessä politiikassa on ilmassa kaikkea muuta kuin hiljentymisen merkkejä.
Mediassa on tänä vuonna monta kertaa nimetty jokin viikko Ukrainan kohtalonviikoksi. Jälleen edessä on yksi sellainen – jos ei kohtalonviikko niin ainakin erittäin korkeiden panosten viikko.
Pelissä on Ukrainan tulevaisuus ja myös koko Euroopan turvallisuustilanne.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin delegaatio tapasi jo eilen Berliinissä Yhdysvaltojen edustajat Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin. Witkoff kommentoi tapaamisen jälkeen, että edistystä tapahtui paljon ja neuvotteluita jatketaan maanantaina.
Tänään Zelenskyi tapaa ensin Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin ja illalla neuvotteluihin liittyy useita Euroopan maiden johtajia sekä EU:n ja Naton edustajia.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb
perui matkansa Yhdysvaltoihin Suomen ensimmäisen F35-hävittäjän julkistamistilaisuuteen voidakseen saapua Berliiniin.
Eurooppa ja Ukraina ovat muokanneet rauhansuunnitelmasta päivitetyn version, joka sisältää 20 kohtaa.
Presidentti Stubbin mukaan yhteisymmärrystä Ukrainan, Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä yritetään löytää myös kahdesta muusta dokumentista, jotka käsittelevät turvatakuita ja jälleen rakentamista.
Zelenskyi sanoi eilen ennen Witkoffin tapaamista, ettei Yhdysvallat ole vielä reagoinut viimeisimpään ehdotukseen. Berliinin kokousten sävyyn amerikkalaisten reaktio voi vaikuttaa oleellisesti.
Onko läpimurto mahdollinen?
Neuvottelujen tarkasta sisällöstä ja Yhdysvaltojen roolista puhutaan Euroopassa kieli keskellä suuta. Trumpin suututtamista varotaan viimeiseen asti, vaikka Ukrainan painostaminen nähdään ongelmallisena ja vaarallisena toimintana.
Ja vaikka Trump avoimesti kutsuu Euroopan johtajia heikoiksi ja lähentyy aggressiivisen Venäjän kanssa.
Zelenskyi yritti viikonloppuna osoittaa kompromissihalukkuutta ilmaisemalla, että Nato-jäsenyyden tavoittelusta voidaan luopua, jos Naton viidennen artiklan kaltaiset turvatakuut saavutetaan uulla tapaa. Tämä ei tosin ole ennenkään Donald Trumpin hallinnolle käynyt, joten Zelenskyin lausunto tuskin muuttaa mitään.
Se on tiedossa, että turvatakuiden ja Nato-jäsenyyspyrkimysten lisäksi merkittäviä näkemyseroja liittyy varsinkin Donbassin alueeseen ja Zaporižžjan ydinvoimalan hallintaan liittyen.
Ukraina haluaisi, että Yhdysvallat saataisiin tukemaan nykyisen rintamalinjan jäädyttämistä eikä jatkaisi Venäjän rinnalla Donbassin vaatimista.
Niukasta tiedotuslinjastakin johtuen läpimurron mahdollisuutta Berliinissä on vaikea arvioida. Vaikka Witkoff puhuu huomattavasta edistyksestä, ovat kannat pysyneet melko lailla samaina edellisten viikkojen aikana.
Ja mikäli läpimurto tapahtuisi, ei se tarkoita, että Venäjä olisi valmis hyväksymään syntynyttä rauhanesitystä.
Loppuviikolla huipputärkeä EU-kokous
Berliinin lisäksi odotuksia alkavalla viikolla kohdistuu myös Brysseliin. Torstaina EU-maiden johtajat kokoontuvat huippukokoukseen tehtävänään päättää Ukrainan rahoittamisesta lähivuosina.
Maan kassasta uhkaavat loppuvat rahat jo ensi vuoden alkupuolella, jos ulkopuolista rahoitusta ei löydy kymmenillä miljardeilla euroilla. Vaikutukset puolustuskykyyn ja koko valtion toimintaan olisivat valtavat.
EU lupasi viime huippukokouksessaan täyttää Ukrainan budjetin aukon, mutta vastausta ei saatu siihen, miten asia hoidetaan. Suurin osa jäsenmaista näkee, että paras tapa on antaa Ukrainalle Venäjän keskuspankilta jäädytetyt Euroopassa sijaitsevat varat.
Potti on yli 200 miljardin euron kokoinen ja kyseessä olisi merkittävin yksittäinen tukipäätös koko sodan aikana. Muita vaihtoehtoja, kuten epäsuosittua yhteisvelkaa, ei ole valmisteltu kovinkaan pitkälle.
Teknisesti jäädytetyt varat lainattaisiin Ukrainalle, mutta käytännössä niitä käytettäisiin etumaksuna Venäjän sotakorvauksista. Vasta siinä epätodennäköisenä tilanteessa, että Venäjä sellaisia maksaisi, pitäisi Ukrainan maksaa laina takaisin ja varat palautettaisiin Venäjälle.
Ei kuitenkaan ole lainkaan selvää, että päätöstä pystytään tekemään. Suurinta osaa rahoista hallinnoivan Belgian vastustus ei ole murtunut, vaan pääministeri Bart de Wever on saanut tukea kotimaasta ja muutamilta EU-mailta.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa on sanonut, että tarvittaessa huippukokousta voidaan jatkaa useita päiviä, jos ratkaisua rahoitukseen ei muuten saada.
Janne Puumalainen työskentelee MTV Uutisissa Eurooppa-kirjeenvaihtajana.
Asemapaikallaan Brysselissä Puumalainen seuraa EU:n ja Naton toimintaa sekä matkustaa tarvittaessa uutistapahtumien perässä ympäri maanosaa. Hän on erikoistunut kansainväliseen politiikkaan ja seuraa tarkasti myös eri Euroopan maiden sisäpoliittisia kiemuroita.
